Maailmantalous on tottunut viime vuosina historiallisen alhaisiin korkoihin. Vaikka talouksien hiljalleen alkanut elpyminen koronakriisistä ja elvytyspolitiikka ovat esimerkiksi Yhdysvalloissa kääntäneet korot nousuun, ei isossa kuvassa alhaisten korkojen aika ole ohi.
Esimerkiksi USA:n 10 vuoden velkakirjan korko on tällä hetkellä vain +1,36 prosenttia ja Saksan -0,34 prosenttia, eli negatiivinen. Asuntolainojen viitekorkoina käytetty 12 kuukauden euribor-korko on -0,5 prosenttia.
Korot ovat olleet jo pitkään laskutrendillä. Alevia korkoja on selitetty esimerkiksi maailmantalouden hidastuneella kasvulla, inflaatio-odotusten laskulla ja keskuspankkien elvyttävällä rahapolitiikalla.
Taustalla saattaa kuitenkin olla muutakin.
Hypon analyytikko Juho Keskinen arvioi pankin talouskatsauksessa, että länsimaissa havaittu nykyinen väestön ikääntymiskehitys ja matala syntyvyys heikentävät talouskasvua, vähentävät investointeja ja siten myös laskevat reaalikorkoja.
”Pidempi elinajanodote laskee korkoja, kun säästämisaste kasvaa ja kulutus vähenee”, Keskinen selittä.
Analyytikon mukaan esimerkiksi Japanissa on arvioitu, että reaalikorkojen pitkän aikavälin laskusta yli 40 prosenttia selittyy työikäisen väestön vähenemisellä eli matalalla hedelmällisyysasteella ja säästämisasteen nousulla.
Tutkimustulokset viittaavat Keskisen mukaan siihen, että matala hedelmällisyys johtaa työntekijöiden vähäisyyteen kaikissa länsimaissa ja kasvava elinajanodote puolestaan lisää säästämisastetta.
Asuntolainojen viitekorkoina yleisesti käytetty 12 kuukauden euribor-korko on pysynyt nollan alapuolella jo viisi vuotta.
Korkotason nousua ei ole odotettavissa, Keskinen ennustaa.
”Korkojen odotetaan pysyvän pakkasella vielä pitkään tulevaisuudessakin. Pitkän aikavälin koronvaihtosopimusten swap-korot olivat vuodenvaihteessa nollan alapuolella – jopa 30 vuoden aikajänteellä miinuskorkoja pidettiin plusmerkkisiä todennäköisempinä.”
Euroopan keskuspankki EKP on elvyttänyt eurotaloutta. Se lisäsi arvopaperiostoja joulukuun kokouksessaan ja jatkoi pandemian perusteella pystyttämiä tukitoimiaan marraskuulle 2022 asti.
Elvyttävä rahapolitiikka ei ole kuitenkaan nostanut inflaatio-odotuksia, vaan ne ovat ovat kaukana keskuspankin tavoitteesta, Keskinen muistuttaa.
Kun inflaatio-odotukset pysyvät alhaalla, ei pitkissä koroissa ole nousupaineita.
”Korot tulevatkin pysymään pohjilla pysyvämmin, eikä keskuspankki pääse nostamaan korkoja vastatuulen takia. Keskuspankkien rahapolitiikka tukee matalaa korkonäkymää yhdessä edellä esitetyn väestön ikääntymiskehityksen kanssa”, analyytikko ennustaa.
Alhaisena pysyvä korkotaso voi osaltaan nostaa asuntojen hintoja, mikä hyödyttää asuntovelallisia, mutta rokottaa asunnon hankintaa suunnittelevia kotitalouksia, Keskinen toteaa.
Osakesijoittajille ja varsinkin kasvusijoittajille alhainen korkotaso on edelleen hyvä uutinen.
