Makrotalous

Vartiainen: Suomi on näivettyvän työvoiman ja korkean rakennetyöttömyyden maa

Vaatimukset elinkeinoelämän ja yritysten paremmasta suoriutumisesta ovat harhaanjohtavia, väittää ekonomisti ja kansanedustaja Juhana Vartiainen. Ongelmat ovat häneen mukaan muualla.

Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola esittää Helsingin Sanomien kolumnissaan, että suomalaisen hyvinvointivaltion ongelmien ytimessä ovat suomalaiset yritykset. Kantolan mukaan yritykset eivät pysy muiden Pohjoismaiden tahdissa.

”Uudistuksia voi ja pitää tehdä, mutta sosiaalipolitiikoilla, valtiovarainministeriön kamreereilla tai edes ekonomisteilla ei ole viisautta siihen, miten yritysten menestys syntyy. Löytyisikö yritysten johtajia tai propellipäitä, jotka kertoisivat, mitä on tehtävä? Nyt yritysjohtajatkin keskittyvät tulo- ja sosiaalipolitiikkaan, mutta eikö kannattaisi miettiä myös omaa rootelia: mikä elinkeinoelämää vaivaa?”, Kantola toteaa.

Kokoomuksen kansanedustaja ja ekonomisti Juhana Vartiainen ei allekirjoita Kantolan esittämää kritiikkiä.

”On ensinnäkin jokseenkin tyhjää vaatia meille parempaa elinkeinoelämää, samalla tavalla kuin olisi tyhjää syyttää Pisa-tulosten heikkenemisestä sitä, että oppilaat ovat liian laiskoja tai suomalaiset liian tyhmiä”, Vartiainen kirjoittaa blogissaan.

Vartiaisen mukaan ihmiset ovat mitä ovat, ja elinkeinoelämäkin on spontaania arvonluontiin ja vaurastumiseen tähtäävää ihmisten yhteistoimintaa. Sitä ehdollistavat hänen mukaansa historialliset kokemukset ja traditiot ja se toimii lakien ja työehtosopimusten ja globaalien talouden kilpailullisten markkinavoimien puitteissa.

Poliitikot eivät voi päätöksillään suoraan vaikuttaa yrityksiin.

”Luova tuho valikoi koko ajan, mitkä yritykset ja bisnesideat pärjäävät. Poliittinen päättäjä voi vaikuttaa tähän vain hyvin välillisesti – pitämällä huolta siitä, että nuoriso käy koulut, että infrastruktuuri on olemassa ja että osakeyhtiölait, verolait ja työlainsäädäntö ovat kohdallaan.”

Yleinen ”tehkää hommanne paremmin” -vetoaminen on Vartiaisen mukaan sisällyksetöntä.

Vartiaisen mielestä ajatus riittämättömän neuvokkaasta yrityskannasta on sikälikin harhaanjohtava, että suomalaisilla yrityksillä ei ole vaikeuksia menestyä maailmalla ja laajentua maailmalle.

”Monet suomalaisyritykset laajentavat toimintaansa, mutta Suomen ulkopuolella.”

Vartiainen kääntääkin Suomen rajojen sisällä olevat ongelmat yritysten sijaan toiseen suuntaan. Ongelmat löytyvät hänen mielestään työmarkkinoilta ja julkiselta sektorilta, ei yrityksistä.

”Suomi on näivettyvän työvoiman, korkean rakennetyöttömyyden, suuren julkisen sektorin, ja ylisäädellyn kolmikantatyömarkkinan maa. Minusta ei ole ollenkaan kummallista, ettei tänne investoida nykyistä enemmän.”

Poliitikot puhuvat mieluusti siitä, että Suomeen pitäisi saada lisää investointeja. Se on Vartiaisen mielestä todellisten ongelmien sivuuttamista.

”Olemme myös osa kansainvälistä pääomamarkkinaa. Maailmaltakin investoidaan tänne jopa paljon, koska meillä on vain vähän omaa kertynyttä yritysvarallisuutta ja pääomaa. Mutta maa, jonka työvoima pienenee ja jonka ennusteet näyttävät kriisiytyvää julkistaloutta, tuskin kykenee tämän enempää investointeja houkuttelemaan. Investoinneista puhuminen on poliitikoille kovasti mieluisampaa kuin ikävistä työmarkkinauudistuksista puhuminen, mutta kaiken takana on sijoittajien armoton kalkyyli siitä, missä toiminta kannattaa. Suomeen investoidaan sen verran kuin tänne kannattaa investoida.”

Vartiaisen mukaan siis vetoaminen paremman elinkeinoelämän puolesta on tyhjää, ellei siihen liitetä reformiehdotuksia.

”Vapaammat työmarkkinat ja vapaampi maahanmuutto olisivat hyviä askelia, joita naapurimaamme Ruotsi — jossa myös on suuyritysten perinne — on menestyksellä kokeillut”, Vartiainen muistuttaa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös