Arvo-osakkeet

Finnairin karut lähivuosien näkymät – lentoliikenne palautuu normaaliksi vasta 2024

Koronapandemian leviämisen estämiseksi tehdyt matkustusrajoitukset ovat ajaneet ilmailualan ahdinkoon. Ilmailualan tuore selvitys on kylmää kyytiä Finnairin lähivuosien näkymille.

Finnair kertoo, että se ja Suomen valtio ovat allekirjoittaneet sopimuksen 400 miljoonan euron hybridilainalimiitistä yhtiön tukemiseksi. Päätöksen järjestelystä teki valtioneuvoston yleisistunto viime viikolla. Järjestelyllä on Euroopan komission kilpailuviranomaisen hyväksyntä Euroopan unionin valtiontukisäätelyn mukaisesti.

Koronapandemiasta seuranneet matkustusrajoitukset ovat aiheuttaneet yhtiölle mittavia tappioita, mikä on huomioitu lainan korkotasossa.

Limiitistä noin 350 miljoonan euron suuruinen osuus on sopimuksen solmimisen jälkeen yhtiön käytettävissä komission 12.3.2021 tekemän valtiontukipäätöksen nojalla. Finnair voisi nostaa lainaa, jos sen kassavarat tai oma pääoma laskisivat lainaehdoissa määriteltävien raja-arvojen alapuolelle. Jäljelle jäävälle noin 50 miljoonan euron osuudelle haetaan myöhemmin komission erillinen hyväksyntä.

Finnairin oma pääoma oli vuoden 2020 lopussa hieman alle 900 miljoonaa euroa ja sen kassavarat olivat tuolloin hieman yli 820 miljoonaa euroa.

”Olemme kattavin ja oikea-aikaisin rahoitustoimin pyrkineet varmistamaan, että Finnairilla on selkeä polku ulos pandemiasta. Olemme kiitollisia valtio-omistajan arvokkaasta tuesta. Nyt hyväksytty hybridilaina on tärkeä askel taloudellisen vakautemme varmistamisessa siinäkin tapauksessa, että liikenne lähtisi toipumaan oletettua hitaammin”, toteaa Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner.

Mannerin mukaan Finnair jatkaa työtä kustannusrakenteensa tasapainottamiseksi ja kilpailukyvyn turvaamiseksi, jotta se voi edelleen toteuttaa strategiaansa pandemian jälkeisellä tiukasti kilpailulla markkinalla.

Lentoliikenne ei palaa entiselleen

Kylmä suihku lentoliikenteen näkymiin saatiin maanantaina, kun selvityshenkilö Kari Savolainen luovutti ilmailualan selvityksensä työ- ja elinkeinoministeriölle. Savolainen on etsinyt keinoja, joilla varmistaa alan kestävää kasvua tulevaisuudessa.

”Suomen lentoliikenteellinen saavutettavuus oli ennen pandemiaa kotimarkkinan kokoon suhteutettuna poikkeuksellinen ja monilta osin parempi kuin muissa Pohjoismaissa. Vaihtoliikenteen mahdollistamien laadukkaiden yhteysvälien määrällä mitattuna Helsinki-Vantaa oli ennen pandemiaa selvästi Pohjoismaiden suurin ja Euroopassa 12. merkittävin hub-asema”, selvityshenkilö Savolainen kertoo lentoliikenteen merkityksestä ja selvitystyön lähtökohdista.

Savolaisen mukaan yleinen arvio on, että lentoliikenteen volyymi alkaa hitaasti kasvaa vuoden 2021 aikana. Palautuminen pandemiaa edeltävälle tasolle tapahtuu arvioiden mukaan kuitenkin todennäköisesti aikaisintaan vasta vuonna 2024.

Jotta Suomi pääsee mukaan lentoliikenteen kasvuun, Suomen olemassa olevia menestystekijöitä tulee suojata ja lentoliikennejärjestelmää kehittää entistä kilpailukykyisemmäksi, selvityshenkilö kertoo.

Helsinki-Vantaan lentoasema on keskeinen portti Euroopan ja Aasian välillä. Se palveli lähes 22 miljoonaa matkustajaa vuonna 2019. Tästä määrästä liki 40 prosenttia oli kansainvälisiä kauttakulkijoita.

”Alan kilpailukyvyn puolesta on tehtävä kaikki mahdollinen, jotta Suomi hyötyy jatkossakin mahdollisimman hyvistä lentoyhteyksistä. Tärkeää on huolehtia siitä, että pääsemme mahdollisimman tehokkaasti avaamaan lentoliikenteen rajoitusten helpottaessa ja matkailun auetessa uudelleen. Meillä ei ole varaa jäädä jälkeen tärkeimmistä kilpailijamaista”, ministeri Mika Lintilä painottaa.

Selvityksen mukaan ensisijaisen tärkeää olisi luoda uusia tuki- ja lainoitusjärjestelmiä lentoliikenteen kaltaiselle alalle.

Suomen lentoliikenteen kilpailukykyä tulee parantaa ja se voidaan selvityksen mukaan tehdä muun muassa luomalla eri liikennemuodoista koostuvia yhtenäisiä matkaketjuja. Tämä tapahtuu hyödyntämällä digitalisaatiota ja parantamalla lentoliikennettä syöttävien liikennemuotojen, kuten maantie- ja rautatieliikenteen ja kevytilmailun toimintaedellytyksiä.

Kilpailukykyä parantaa myös kustannustehokkuus. Kohtuuhintaisen fossiilittoman nestemäisen polttoaineen kehittäminen on välttämätöntä paitsi päästöjen osalta, myös lentoliikenteen kustannusten pitämiseksi kohtuullisena.

Rajuja sopeutustoimenpiteitä, lähiajan näkymät yhä sumuiset

Finnair on joutunut sopeuttamaan toimintaansa ja kustannuksiaan voimakkaasti viime vuonna, yhteensä yli 1,5 miljardia euroa vuoden 2019 kustannustasoon verrattuna. Tästä noin 30 prosenttia tuli polttoainekustannuksista, kun lentoja oli vähemmän.

Toimitusjohtaja Manner kertoi tilinpäätöksen yhteydessä, että lähes koko Finnairin henkilöstö oli lomautettuna osan vuodesta.

Pysyviin 140 miljoonan euron vuosisäästöihin vuoden 2022 alusta alkaen tähtäävä kustannusohjelma edistyi hyvin ja yhtiö hakee säästöjä kaikesta toiminnastaan, Manner kertoi.

Finnairin työntekijöiden määrä on vähentynyt noin 1 100 henkilöllä irtisanomisten, määräaikaisten työsopimusten päättymisen, eläköitymisen ja luonnollisen poistuman kautta.

Yhtiön mukaan jatkuneiden tiukkojen matkustusrajoitusten vuoksi vertailukelpoinen liiketappio tulee olemaan vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä samaa suuruusluokkaa kuin vuoden 2020 toisella, kolmannella ja neljännellä neljännekselläkin. Viime vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen vertailukelpoinen liiketappio oli yli 91 miljoonaa euroa.

Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä Finnair jatkaa rajallisen verkoston operoimista, mutta sen jälkeen näkyvyys on edelleen heikko ja kysynnän elpymisen ajoituksesta on useampia skenaarioita, minkä vuoksi yhtiö ei anna ohjeistusta koko vuoden 2021 liikevaihdosta.

Finnair päivittää tulevaisuuden näkymiään ja ohjeistustaan vuoden 2021 ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsauksen yhteydessä.

Tällä hetkellä yhtiö odottaa, että matkustus alkaa vuoden 2021 kesästä lähtien palautua, kun eri maat purkavat matkustusrajoituksiaan rokotekattavuuden kasvaessa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös