Piensijoittajat ovat joutuneet ymmälleen. Riski inflaatiosta eli rahan arvon lasku hämmentää pörssihuuman keskellä.
”Osakesalkkujen haltijat vaistoavat Yhdysvalloissa, että jotakin on tapahtumassa taloudessa, jossa liiallinen elvytys nostaa uhkaa inflaatiota”, konkarisalkunhoitaja Hannu Angervuo toteaa.
Vuoden 2019 syyskuussa eläkkeelle jäänyt Angervuo on tehnyt pitkän uran pankkiiriliikkeiden, kuten eQ:n ja Icecapitalin salkunhoitajana.
Odotukset inflaatiosta ovat jo nostaneet reaalikorkoja, mikä on ajoittain pitänyt osakekursseja laskuvireisenä. Tai osakekurssit ovat hakeneet suuntaansa.
Korkeammat korot kääntävät sijoituksia osittain osakkeista korkopapereihin. Angervuon mukaan osakemarkkinat ovat säikähtäneet korkojen nousun nopeutta eikä niinkään korkojen korkeutta Yhdysvalloissa, mikä on heijastunut myös Eurooppaan.
”Osakekurssien alkuvuoden nousu lähes puolittui yli viikko sitten. Syynä oli, että sijoittajat odottivat Yhdysvaltain inflaation kiihtyvän alle kahdesta prosentista kahteen prosenttiin”, Angervuo jatkaa.
Samoin odotukset rahapolitiikan kiristämisestä eli talouden normalisoitumisesta ovat alkaneet tuupata reaalikorkoja yläviistoon Yhdysvalloissa. Setelikoneen pyöritys voi tulla pian tiensä päähän.
Piensijoittajan pää menee jo pyörälle. Vielä äskettäin ekonomistit varoittivat inflaation eli hintojen nousun ikävämmästä vastakohdasta, deflaatiosta, jossa hinnat ja palkat menevät laskusuuntaan.
Angervuo seuraa tarkkaan talouden lukuja, eri pörssejä sekä eri yhtiöiden pörssikursseja rapakon molemmin puolin. Yhdysvaltain suuret rahastot liikuttavat ostoilla ja myynneillään myös osakekursseja Helsingissä.
Angervuo toteaa, ettei taloushistoriassa ole vastaava tullut aiemmin eteen. Yhdysvallat syytää talouteen ehkä vielä noin 1,9 biljoonalla dollareita eli 1 600 miljardilla eurolla vastaiskuksi pandemialle.
Kaksijakoisuutta kuvastaa, että osa ekonomisteista pitää vääränä ”helikopteridollareiden” vyörytystä kulutukseen. Osa taas ei, mikä lisää epävarmuutta pörssipiireissä.
Angervuo ei halua maalata niin sanotusti pirua seinälle, mutta varoittaa inflaatioriskin seurauksista.
”Sijoittajan on syytä varautua melkoiseen talouden sekamelskaan, mikäli Yhdysvalloissa inflaation vauhti kiihtyy nykyisen alle kahden prosentin sijaan kolmen tai neljän prosentin tasolle.”.
Angervuon mukaan inflaation uhka Yhdysvalloissa tulee esiin 10-vuotisissa velkapapereissa eli bondeissa, joiden korot ovat jo lähes 1,6 prosenttia lyhyessä ajassa. Reutersin tuore ennakkokysely kertoo, että 10 -vuotisen korko nousee yli 1,9 prosenttiin kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Entä mistä tulee sekamelskan riski talouteen?
Sijoittajat ovat alhaisen inflaation aikana haalineet salkkuihinsa etenkin pitkiä 10-30 vuoden velkapapereita.
Angervuon mukaan tuottoriski pidemmän ajan velkapapereissa tulee esiin siitä, että jos ja kun korot nousevat, niin esimerkiksi 10 – vuotisten korkopapereiden hinta laskee, ja päinvastoin.
”Eli sijoittajien tuotto pitkissä velkapapereissa ”mätänee” käsiin, mikäli lyhyiden korkojen nopea nousu käy toteen vastavetona inflaatiolle ”, Angervuo jatkaa.
”Jos pitkät korot nousisivat jopa neljään viiteen prosenttiin, niin markkinat saattavat mennä tyystin sekaisin”, Angervuo viittaa ”mätänemiseen.”
Konkarisalkunhoitaja odottaa, tosin suurella varauksella, että Yhdysvaltain Keskuspankki eli Fed alkaa operoida rahapolitiikassaan niin sanotun twist – vivulla, eli keskuspankki vauhdittaa myyntiään lyhyen koron lainapapereissa. Fed kumoaa riskiä inflaatiosta.
”Twist – operaatio hidastaisi pitkien korkojen nousua, mikä estäisi kymmenen vuoden lainapapereiden muuttumista ”roskapaperiksi.”
Raaka-aineiden, kuten kuparin ja teräksen kallistuminen on osaltaan siivittänyt teollisuuden tuottajahinnat lähes kahden prosentin nousuun Yhdysvalloissa, mikä myös luo riskiä inflaatiosta.
Tuottajahinta tarkoittaa verotonta tehtaan myyntihintaa tuotteelle. Teollisuuden tuottajahinnat menivät vielä vuosi sitten toukokuussa puolitoista prosenttia miinukselle.
Nousuvauhtia kuvastaa, että kuluvan vuoden syyskuussa nousua kertyi jo 0,8 prosentin verran Yhdysvalloissa.
”Tuottajahintojen kallistuminen lähenee vuosien 2017 ja 2018 huipputasoa. Pääraaka-aineiden, kuten kuparin hinta lähestyy jo historiallista huippuaan,”Angervuo jatkaa.
Autoteollisuuden tilastojen mukaan uusien autojen materaalikustannukset, kuten teräs ja alumiini ovat kallistuneet vajaan vuoden aikana yli 1 500 dollaria per valmistettu auto.
Pörssikurssit ovat pandemiankin aikanakin lyöneet ennätyksiä ja kirineet yli 30 prosenttia yli keskimääräisten p/e-lukujen.
Angervuo nosti jo tammikuussa SalkunRakentajan haastattelussa esiin riskin pörssikuplasta.
Yhdysvaltain pörsseissä käy Angervuon mukaan ”rotaatio.” Sijoittajat ovat siirtyneet teknoyhtiöistä takaisin ”savupiipputeollisuuteen” sekä öljy-yhtiöihin, jotka investoivat ”vihreään”.
Tekno-osakkeiden kurssit ovat puolessa vuodessa kallistuneet vain noin kahdeksan prosenttia ja ”savupiippu” noin 53 prosentin verran.
Angervuon mukaan toisen kvartaalin luvut ratkaisevat pitkälle osakekurssien suuntaa pörssissä.
Entä Kiina ja inflaatio? Angervuo toteaa, että Kiina kääntyy tehtaissaan kohti kulutustavaroita, mikä kysyy yhä enemmän raaka-aineita. Luvassa on yhä korkeampia hintoja.
Kenelle nuo elvytysbiljoonat menevät niin usa:ssa kui euroopassa????? Reaalitaloutta ne ei kosketa sen nyt tajuaa jo maalaisjärjelläkin.