RAKLIn ja Kiinteistöliiton toteuttaman selvityksen mukaan kaavavaatimusten yhteisvaikutuksella on merkittävä vaikutus asuntorakentamisen hintaan.
RAKLIn ja Kiinteistöliiton selvitys kaavamääräysten kustannusvaikutuksista osoittaa, että määräysten kokonaisuudella on merkittävä kustannusvaikutus rakentamiskustannuksiin, ja näin ollen myös asumisen hintaan.
Selvityksessä kustannusvaikutukset on laskettu käyttäen neljää kaavaesimerkkiä, joista kolme sijaitsee Helsingissä ja yksi Turussa.
Selvityksen esimerkeissä kaavamääräysten kustannuksia on verrattu 8-kerroksisen, yhden porrashuoneen perustalon toteutuskustannuksiin. Esimerkkikaavoissa kustannukset ovat noin 15–33 prosenttia rakentamisen kokonaiskustannuksista perustalon kustannusten päälle.
Rakentamisen kokonaiskustannuksista kaavamääräysten kustannukset ovat yksi suurimmista kustannuseristä.
Selvityksen mukaan suurin kustannuksia lisäävä tekijä on autopaikkavaatimus. Myös yhteis- ja liiketiloilla sekä pyöräpaikkavaatimuksilla voi olla huomattava kustannusvaikutus.
Kustannusten muodostumisessa asemakaavoitusvaihe on kriittinen. Kun rakennettavan tuotteen ominaisuudet määritellään kaavan yksityiskohdissa, tullaan määritellyksi kohteen kustannustaso. Rakennussuunnittelulla ja toteutuksella voidaan vaikuttaa enää vain vähäisessä määrin kustannuksiin.
”Kaavamääräysten yhteisvaikutuksilla voi olla merkittävä vaikutus siihen voidaanko hankkeita käynnistää tai rahoittaa, tai siihen kenellä on taloudelliset edellytykset ostaa tai vuokrata valmistuvia asuntoja”, toteaa RAKLIn johtaja Kimmo Kurunmäki.
Jos halutaan aidosti hillitä asumisen kohoavia kustannuksia, niin Kiurumäen mukaan kustannustietoisuuden parantaminen on ensiarvoisen tärkeää siinä vaiheessa prosessia, jossa kustannuksiin voidaan eniten vaikuttaa.
”Tämä korostuu etenkin tilanteissa, joissa haetaan kestäviä ratkaisuja täydennysrakentamiseen”, kertoo Kurunmäki.
Selvitys suosittaa valmistelijoita sisällyttämään arvion kaavamääräysten vaikutuksista rakentamiskustannuksiin ennen kunnan luottamuselinten päätöksentekoa. Kaavoissa tulisi esittää vain välttämättömät määräykset ja varmistaa, että itse rakennushankkeen suunnittelijalla on riittävästi vapausasteita esimerkiksi massoittelun ja huoneistojakauman suhteen.
Asemakaavoissa tulisi myös välttää tiukkoja yksityiskohtia, sillä ne lisäävät tarvetta poikkeamismenettelyille sekä rajaavat investoijan mahdollisuuksia kehittää toteutuskonsepteja.
”Tulevilla kuntapäättäjillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, ettei kunta omilla toimillaan nosta asumisen kustannuksia ja heikennä kunnalle elintärkeitä investointimahdollisuuksia. Siksi kunnalliseen päätöksentekoon olisi tuotava mahdollisuus arvioida asumisen laatua ja kustannuksia myös asukkaan kannalta. Ylimitoitetut ja kustannuksia kasvattavat kaavamääräykset näkyvät suoraan asukkaan kukkarolla”, toteaa Kurunmäki.
