Toimituksen blogi

Voiko kasvuosakkeesta maksaa liikaa?

Osakkeen oikeaa hintaa ei saada yleispätevää kaavaa käyttämällä. 

Ostin heinäkuussa 2020 osaketta nimeltään Crowdstrike.

Syy ei ollut siinä, että olisin nähnyt poikkeuksellisen hyvän ostopaikan. Tarjolla ei ollut poikkeuksellista laatua poikkeuksellisen hyvään hintaan. 

Tilanne oli päinvastainen.  Osakemarkkinat oli jo jaettu kahteen ryhmään. Koronasta kärsivien yritysten osakkeista maksettiin alhaista hintaa ja koronasta hyötyvistä osakkeista maksettiin korkeaa hintaa. 

 Crowdstrike kuului jälkimmäiseen ryhmään. Se oli todella kallis osake. 

Voiko osakkeen hinta olla mielipideasia?

Sanoi Benjamin Graham mitä vaan, niin minun mielestäni osakkeen oikea hinta on mielipideasia. Perustan mielipiteeni sille, että eri ihmiset ovat osakkeen ”oikeasta” hinnasta eri mieltä.

Joku voisi olla Grahamia mukaillen olla sitä mieltä, että Crowdstriken arvo olisi nolla. Crowdstriken tulos oli negatiivinen, joten Grahamin kaavan tuoma arvo oli negatiivinen. 

Osinkoa maksamattoman ja negatiivista kassavirtaa tekevän osakkeen asettaminen diskontattuun kassavirtamalliin ei sekään olisi antanut ostosignaalia. Tuloksena aivan liian kallis osake. 

Aika monikin akateeminen tutkimus on päätynyt siihen johtotulokseen, että markkinoilta kannattaisi ennemminkin ostaa halpoja ja ongelmissa olevia yrityksiä kuin kalliita ja menestyviä tulevaisuuden lupauksia. Siltäkään pohjalta osaketta ei olisi kannattanut ostaa.

Olen nähnyt mielipiteitä siitä, että osakkeen hintaa olisi hyvä suhteuttaa markkinoiden kokoon. 

Eteeni osui laskelmia, joiden mukaan Crowdsrike oli jo listautumisensa aikoihin vuonna 2019 liian kallis markkinoiden kokoon nähden. ”Vaikka yritys onnistuisi valtaamaan markkinat, ei tällainen hinta ole perusteltavissa.” Heinäkuussa 2020 hinta oli merkittävästi tätä listautumishintaa korkeammalla tasolla.

Omasta mielestänikin osakkeen hinta oli liian kallis. Itselle ehdoton katto kovaakin vauhtia kasvavan SAAS-osakkeen kohdalla oli ollut P/S 30. Osake oli jo noussut koronapohjiltaan yli sata prosenttia. Samalla osakkeen hinta oli kaksinkertainen omaan näkemykseeni verrattuna. 

Ostin silti. 

Crowdstrike on laatuyritys

Halusin kokeilla miten käy, kun kasvuosakkeesta maksaa liian korkeaa hintaa. Siksi ostin Crowdstriken osaketta. 

Maksoin siis mielestäni liikaa, mutta en ostanut sikaa säkissä. 

Omasta mielestäni kyseessä oli erittäin korkean laadun yritys. Uskoin perustaja-toimitusjohtajan luomaan kasvutarinaan. 

Tietoturvallisuuden pilvipalvelu, tekoälypohjainen ratkaisu, toistuva liikevaihto, skaalautuva liiketoimintamalli, kiihtyvään tahtiin kasvava toimiala. 

Yrityksen näytöt olivat kovat. Liikevaihdon kasvu 85 prosenttia, ”dollar-based retention rate” 124 prosenttia ja skaalautuvuus nähtävissä numeroista. 

Omasta mielestäni en siis ostanut huonoa yritystä, vaan loistavaa yritystä aivan liian kalliiseen hintaan. 

Missä romahdus?

Nyt eletään maaliskuuta 2021 ja kovasti kasvavaa yritystä on pidetty salkussa vasta kolmen vuosineljänneksen ajan. 

Oliko liian korkean hinnan maksamisen automaattinen seuraus kurssiromahdus? Ei se näköjään ole, siis ainakaan vielä ja juuri tässä tapauksessa.

Maaliskuussa pitkät korot nousivat ja kasvuosakkeet kärsivät. Crowdstrikenkin osake tippui, mutta se ei missään vaiheessa käynyt lähelläkään heinäkuun tasoja. 

Heinäkuussa maksoin osakkeesta reilut 104 dollaria, pudotuksen myötä käytiin alimmillaan 180 dollarin tasoilla ja kohta ollaan taas 200 dollarissa. 

Haluaisin korostaa, että kyseessä ei ole Gamestopin kaltainen meemiosake. Gamestopin tapauksessa kurssi oli kymmenkertainen analyytikkojen konsensukseen verraten.  

Analyytikkojen keskimääräinen tavoitehinta Crowdstriken osakkeelle on tällä hetkellä 247 dollaria, kun oma ostohintani oli sadan dollarin pintaan. Näihin numeroihin peilaten vaikuttaisi siltä, että tuhoon tuomittu tilanne olikin oikeasti kullan arvoinen oston paikka. 

Mitä tästä opimme?

Tarinassa on kolme opetusta. 

Ensinnäkin tarina konkretisoi pitkäjänteisen kasvusijoittajan riskiä. Mielikuvana voi olla nurkan takana häämöttävän liian korkean hinnan tuoma erittäin merkittävän kokoinen riski osakkeeseen sijoitetun pääoman menettämisestä. 

Pitkä pitoaika tasapainottaa tätä riskiä. Crowdstriken nykykurssin pitäisi laskea luokkaa 50 prosenttia ennen kuin heinäkuussa tehty sijoitus menisi tappiolle. 

Jos taas osakekurssi olisi nyt heinäkuun tasolla, tasapainottaisi ajan elementti siltikin riskiä. Omasta mielestäni ja omaan P/S-sääntööni maksoin liikaa heinäkuussa, mutta nykytuloksiin peilaten sain osakkeen ihan kunnolliseen hintaan. 

Toisekseen tarina kertoo markkinoiden ajoittamisen vaikeudesta. Jos yritys on hyvä, mutta osake kallis, on yhtenä ratkaisuna odottaminen. 

Siinähän olisin odottanut.

Markkinakorjaus ei tuonut osaketta lähellekään heinäkuun tasoja ja on hyvin mahdollista, ettei osaketta ikinä saa ostettua tuohon heinäkuun 2020 hintatasoon.

Kolmanneksi tarina kertoo siitä, että useimmiten vika on itsessä, ei markkinoissa. Markkinaosapuolilla on erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä. Osakekurssi summaa nämä näkemykset yhteen. 

Kovien kasvuosakkeiden lopullinen lopputulema ei ole tiedossa. Kun synkin skenaario on konkurssi ja valoisin skenaario maailmanvalloitus, ei yksiselitteisesti oikeaa osakkeen hintaa ole mahdollista laskea. 

Kun siis seuraavan kerran löydän kasvuyrityksen, jonka hinta on mielestäni väärin, tulen suhtautumaan asiaan entistä nöyremmällä otteella. 

Ehkäpä markkinat ovat oikeassa, ja minä väärässä. Nöyryys on hyve.

Toimituksen blogi on kategoria, jonka tarkoitus on herättää keskustelua ja se voi sisältää voimakkaitakin näkemyksiä. Tämä artikkeli ei ole sijoitussuositus, vaan mielipide.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös