Listaamattomat yhtiöt

Listaamattomat yritykset sijoituskohteina – mitä perusasioita sijoittajan kannattaa tietää?

Suurin osa yrityksistä ei ole pörssiyhtiöitä. Listaamattomien yhtiöiden joukko on kirjava aina yhden työntekijän tai osakkaan yhtiöistä suuriin ja menestyksekkäisiin toimijoihin kuten Ikea, Huawei ja Cargill.

Listattuihin eli pörssiyhtiöihin sijoittaminen on nykypäivänä helppoa ja nopeaa teknologian kehityksen ansiosta. Listaamattomien yhtiöiden osakkeilla kaupankäynti on sitä vastoin hieman haasteellisempaa, mikä heijastuu niiden likviditeettiin ja sen myötä myös arvostustasoon.

Listaamattomien yhtiöiden riski on keskimäärin korkeampi kuin pörssiyhtiöiden. Näin ollen niiden tuotto-odotus täytyy olla pörssiyhtiöitä suurempi, että pääomasijoittajat ovat ylipäänsä kiinnostuneita niistä sijoituskohteina.

Listaamattomien yhtiöiden pienempää kokoa ja toisaalta korkeampaa riskiä selittää se, että kyseiset yhtiöt ovat pörssiyhtiöitä useammin elinkaaren vaiheen alkupäässä olevia yrityksiä. Niillä on myös keskimäärin vähemmän resursseja, sekä heikommat mahdollisuudet rahoittaa toimintaansa ja hyödyntää osaketta esimerkiksi yrityskaupoissa, osakeanneissa tai vaikkapa henkilöstön sitouttamisessa.

Listaamattomien yhtiöiden omistajarakenne on tyypillisesti pörssiyhtiöitä keskittyneempi. Yhtiön johto omistaa usein suurimman osan osakkeista ja sen ansiosta johdolla on myös päätösvalta.

Pienet listaamattomat yhtiöt eivät ole keskimäärin yhtä houkuttelevia työpaikkoja kuin pörssiyhtiöt, mikä lisää osaamiseen liittyvää riskiä ja pienentää kasvunäkymiä.

Toisaalta listaamattoman yhtiön johto ei kohtaa pörssiyhtiöiden tavoin osakkeenomistajien suunnalta tulevaa painetta. Sen ansiosta johto ponnistelee tehokkaammin kohti pitkän aikavälin tavoitteita.

Pörssiyhtiöiltä vaaditaan nopeampia tuloksia. Niissä myös johdon palkkio on monesti sidottu osakekurssin kehitykseen, mikä kannustaa voiton maksimointiin lyhyellä aikavälillä.

Pörssiyhtiöiltä edellytetään säännöllistä ja jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta. Listaamattomien yhtiöiden kohdalla raportointi ei ole lähimainkaan yhtä tarkkaa. Se vaikeuttaa listaamattomien yhtiöiden analysointia sijoituskohteina, ja nostaa niiden riskiä ja madaltaa arvostusta. Kevyemmän raportoinnin vuoksi pääomasijoittajan pääsy listaamattoman yhtiön taloudellisiin tietoihin on suuressa roolissa sijoituspäätöstä tehtäessä.

Listaamattoman yhtiön verotus on Suomessa keskimäärin pörssiyhtiöitä kevyempää. Toisaalta listaamattoman yhtiön osakkeita ostava maksaa varainsiirtoveron. Listaamattomien yhtiöiden keskittyneen omistajarakenteen vuoksi verosuunnittelulla on suurempi rooli kuin pörssiyhtiöissä.

Perustietoa listaamattomien yhtiöiden arvonmäärityksestä

Listaamattomien yhtiöiden arvonmääritys muistuttaa pörssiyhtiöiden arvonmääritystä, joskin käytettävät termit ja arvonmäärityksen yksityiskohdat hieman vaihtelevat.

Listaamattomien yhtiöiden arvonmääritys jaetaan lähestymistavan mukaan kolmeen kategoriaan, joita ovat yhtiön tulovirtaan (”income approach”) perustuva arvonmääritys, markkinaperusteinen (”market approach”) arvonmääritys ja yhtiön nettovarallisuuteen perustuva arvonmääritys (”asset-based approach”). 

Yhtiön tulovirtaan perustuva arvonmääritys vastaa yleensä pörssiyhtiöistä tehtävää kassavirtojen nykyarvomallia. Markkinaperusteisessa arvonmäärityksessä hyödynnetään muun muassa tulos-, tase- ja kassavirtalaskelmien eristä laskettavia arvostuskertoimia.

Pääomasijoittajan valitsema arvonmääritystapa riippuu analysoitavan yhtiön liiketoiminnasta ja elinkaaren vaiheesta. Nuorimpien yhtiöiden kohdalla kassavirtaperusteinen arvonmääritys on yleensä erittäin vaikeata. Niiden kohdalla arvostus voi joissakin tapauksissa perustua yhtiön nettovarallisuuteen, mutta käytännössä kyseistä lähestymistapaa voidaan soveltaa lähinnä sijoitusyhtiöihin ja kiinteistöalan yrityksiin.

Yhtiön kehittyessä tulovirtaperusteisen arvonmäärityksen rooli korostuu siinä vaiheessa, kun yhtiöllä alkaa olla todennettua liikevaihtoa ja sen myötä kassavirtaa. Yleisimmät vaihtoehdot tulovirtaperusteisessa arvomäärityksessä ovat vapaan kassavirran malli, lisäarvomalli sekä harvemmin hyödynnettävä kiinteän kasvun kassavirtamalli. 

Liiketoiminnaltaan vakaa ja elinkaaren vaiheeltaan kypsä listaamaton yhtiö arvotetaan usein markkinaperusteisesti. Siinä yhtiön arvo määritetään vastaavien pörssiyhtiöiden kertoimien perusteella. Pörssiyhtiöiden kertoimia peilataan ja mukautetaan yhtiön riskiin ja kasvunäkymiin. Pääomasijoittajat huomioivat arvonmäärityksessä myös alan aiemmat yrityskaupat ja niiden toteutuneet arvostuskertoimet. 

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös