Kauppahalli24:n palvelukonsepti perustuu yksinkertaiseen jakeluratkaisun hallintaan. Tuoreet elintarvikkeet kulkevat palvelussa tuottajalta tai valmistajalta asiakkaalle ilman välikäsiä ja välivarastointia.
”Tilaamme tuotteet toimittajilta vasta asiakastilausten perusteella”, kertoo Kauppahalli24 taustayrityksen Seulo Palvelut Oy:n toimitusjohtaja Petri Toivonen.
Toimintamalli takaa elintarvikkeiden laajan valikoiman, korkean laadun ja tuoreuden aina kuluttajan kotiovelle saakka, samalla hävikkiä minimoiden, yrittäjä vakuuttaa.
Palvelukonseptin kulmakiviä ovat lisäksi suomalaiset pientuottajat ja valmistajat, joiden tuotteiden myyntiin Kauppahalli24 panostaa erityisesti.
”Toimintamallimme mahdollistaa pientenkin tuottajien ja valmistajien tuotteiden saamisen valikoimaan ilman kynnyksiä ja niiden toimituksen tuoreena kotiin”, Toivonen kertoo.
Viime vuonna Kauppahalli24 kasvatti ilman aluelaajennuksia Uudellamaalla myyntiään 2,5 kertaiseksi. Nyt yritys aikoo laajentaa toimintakenttäänsä. Tänä vuonna se laajentaa toimintaansa Turkuun.
Ruoan verkkokauppa on saanut nostetta koronakriisistä.
Esimerkiksi Keskon ruoan verkkokauppa kasvoi viime vuonna lähes 370 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Sen osuus K-ryhmän päivittäistavaramyynnistä oli kuitenkin vielä pieni, noin 3,5 prosenttia.
Kova kasvu kielii kuitenkin siitä, että verkkokauppa nousee vähittäiskaupassa yhä merkittävämmäksi tekijäksi. Siksi suuret ketjut panostavat siihen. Verkkokaupan palveluita tarjoavat tällä hetkellä kaikki K-ryhmän ruokakauppaketjut ja verkkokaupan palveluita tarjoavien K-ruokakauppojen määrä kasvoi viime vuonna 12 kaupalla. Vuoden lopussa Keskon verkkokauppapalveluita tarjosi 469 kauppaa.
Ruoan verkkokauppa ei kaikissa tapauksissa ole kuitenkaan osoittautunut kultakaivokseksi. Viime keväänä Oulusta Helsinkiin laajentanut Ekamarket ajautui viime syksynä konkurssiin.
Yritykseen sijoittanut Paavo Vasala kertoi syyskuussa Taloussanomille, ettei ruoan kotiinkuljetus ole harvaan asutussa Suomessa kannattavaa.
Vasalan mukaan ruokaverkkokaupan volyymit jäävät Suomessa niin pieniksi, ettei tavaran käsittelyä kannata automatisoida ja siksi se säilyy kauppiaan kannalta käsityövaltaisena.
