Strategiat

Erkki Sinkko suosii nyt rikkaita yhtiöitä

Piensijoittajan kannattaa nyt välttää panikointia.

Kansakapitalismin pioneeri, sijoittajakonkari Erkki Sinkko seuraa varsin rauhallisin mielin pörssiä ja osakekurssien liikkeitä. 

”Seuraan pörssiä levollisena. Hajautetussa salkussani on noin 80 yhtiötä, mikä sisältää aineksia kaikenlaisille pörssiliikkeille. Suosin juuri nyt varmuuden vuoksi rikkaita yhtiöitä, jotka antavat turvallisuutta”, Sinkko toteaa. 

Sinkon mukaan varakkaiden yhtiöiden ohella pienempien, kuten esimerkiksi kaapelinalan Reka Industrialin ja porakruunujen Robitin osakkeiden omistaminen antaa taas jännitystä elämään. 

”Ja sijoitukset pienempiin saattavat tuottaa iloisia yllätyksiä.”

Vedonlyönti pörssikurssien laskusta tai jopa romahduksesta on saanut kierroksia etenkin Yhdysvalloista, jossa 10-lainojen korkojen nousu on jo hiponut 1,7 prosenttia inflaatioriskin seurauksena. 

Eri pörssi- ja ekonomistipiirit ovat luoneet kauhuskenaarioita sijoittajien suuntaan eli lyhyiden korkojen nousu kääntää sijoitusvirtoja osakkeista korkopapereihin.  Esimerkiksi konkarisalkunhoitaja Hannu Angervuo varoitti SalkunRakentajassa 6. maaliskuuta, että sijoittajien on syytä varautua sekamelskaan, mikäli inflaation vauhti kiihtyy Yhdysvalloissa nykyisen alle kahdesta prosentista kolmen tai neljän prosentin tasolle.    

Kannattaa lukea vuosikertomukset 

Sinkko muistuttaa perinteisestä aaltoliikkeestä niin taloudessa kuin pörssissäkin, jossa osakekurssien lasku tuo myös ostopaikkoja. 

”Kurssien laskeminen ja jopa romahtaminen kuuluvat pörssin henkeen. Silloin ostetaan ja aloittelijat pääsevät sijoittamisen rattaille sopivaan aikaan.” 

Sinkko arvioi, että Yhdysvallat joutuu ilmeisesti keventämään velkojaan ja päästämään inflaatiota eli rahan arvon laskua irti. Sellaisesta operaatiosta eli inflaatiosta ei hänen mukaansa ole haittaa niille osakkeenomistajille, joiden rahat ovat kiinni varakkaissa yhtiöissä.

Pörssiyhtiöiden tunnusluvuista Sinkko nostaa yhden vakavaraisuuden mittarin, gearingin, joka kuvaa nettovelkaantumisastetta eli sitä, kuinka paljon yritys pystyy maksamaan velkojaan pois sen hetkisistä kassavaroistaan. Samalla gearing kertoo velkojen suhteesta pörssiyhtiön omaan pääomaan, mikä osaltaan ilmentää yhtiön rikkautta tai varakkuutta. 

”Gearing on hyvä mittari. Jos se on nolla tai jopa alapuolella, yhtiö on nettovelaton. Kannattaa katsoa tarkkaan pörssiyhtiöiden vuosikertomukset”, Sinkko ohjeistaa piensijoittajaa. 

Sinkko ei sinänsä ota kantaa ekonomistien erilaisiin skenaarioihin. Niiden laatiminen ja esittäminen kuuluu kunkin toimenkuvaan, ja siitä ekonomistit saavat palkkansa, Sinkko toteaa.

Tunnusluvut takaisin Suomen kielelle 

Piensijoittajat ovat samalla pörssien tuiverruksessa joutuneet enemmän tai vähemmän päästään pyörälle yhtiöiden tulosraporteista, jotka alkavat vilistä erilaisia kirjainlyhenteitä kannattavuudesta. 

Pörssiyhtiöt ilmaisevat kannattavuuden mittareina EBIDTA eli käyttökate ja sitten kirjainlyhenteitä, kuten EBITA ja EBIT liiketuloksistaan. EBITA kuvaa liiketulosta esimerkiksi ilman konsernin liikearvojen poistoja vaikkapa yrityskaupoista. EBIT kertoo selkeimmin liiketoiminnan operatiivisesta liikevoitosta eli kannattavuudesta. 

Sinkko kuvaa ”lyhenneviidakkoa” vaikeaselkoiseksi. 

”Tunnusluvut pitäisi perata, yhdenmukaistaa ja siirtää jälleen Suomen kielelle”, Sinkko toteaa ”huutomerkin” kanssa. 

Suomalaiset ovat alkaneet sijoittaa myös ulkomaisiin pörsseihin, mutta Sinkko suosii Helsingin pörssiä. ”Sijoitan vain Helsingin pörssin osakkeisiin. Niissä on ihan riittävästi valinnanvaraa ja kiinnostavaa seurattava.”

Konkarisijoittaja luo melko synkän vision kulkutaudista eli pandemiasta. Kulkutauti saattaa jatkua hänen mukaansa vuosia, vaikka poliitikot yrittävät sitä valtavalla rahalla hidastaa. Sinkko toteaa, että paine lisääntyy pandemian väkisin myös pörssiyhtiöissä. Yhtiöiden tilauskertymiä kannattaa siten seurata tarkasti. 

”Tilauskertymät ovat vielä yllättävän hyvällä mallilla, mitä voi pitää positiivisena”. 

Suomalaisyhtiöitä on lipunut tasaiseen tahtiin ulkomaiseen omistukseen niin kilpailijoille kuin pääomasijoittajillekin. Julkiset foorumit ovat huutaneet piensijoittajien miljardeja euroja puskuriksi ulosliputukselle. 

Sinkko kääntää yritysten myynnin positiivisen puolen sijoittajille. 

”Yllättävää kyllä, kannatan yrityskauppoja. Niistä on tullut mainio tienesti myös piensijoittajille. 

Suomi ei pärjää kovassa kilpailussa 

Konkarisijoittajan pessimistinen ennuste tulee näkyviin kannanotossa, joka kohdistuu Suomen korkeaan kustannustasoon ja kilpailukykyyn kotimaan tuotannon osalta. 

”Nyt käy yhtä selvemmin ilmi, että Suomessa ei kannata valmistaa juuri mitään. Emme kerta kaikki pärjää kovassa kilpailussa. Kustannustasomme on aivan liian korkea, eikä se hevin laske. Saavutetuista eduista ei haluta luopua – ennen kuin on pakko”, Sinkko toteaa.

Pörssisijoittaminen on saavuttanut suosiota, jossa Sinkko on puolivuosisataa kulkenut edelläkävijänä ja lipunkantajana kansankapitalismin puolesta. 

”Olen yrittänyt nostaa kansankapitalismia yli 50 vuotta, mutta huonolla menestyksellä. Onneksi nuoret heräävät nyt oikein joukolla, mikä on hyvä merkki.”

Kansanedustajat suhtautuvat Sinkon mukaan laidasta laitaan nuivasti kansankapitalismiin.  ”Eihän siellä ole kuin yksi mainittava osakkeenomistaja eli, demarien Timo Harakka.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös