Asunnot ja kiinteistöt

Asuntomarkkinoiden eriytyminen voittajiin ja häviäjiin jatkuu

Vuoden ensimmäinen kvartaali on jatkanut edellisen vuoden voimakasta kasvua asuntokaupassa, kertoo Kiinteistövälitysalan Keskusliitto.

Suotuisaa markkinan kehitystä tukevat kuluttajien kysyntä lisätilalle ja sen ovat mahdollistaneet nykyinen raha- ja finanssipolitiikka.

”Tarjonnan vähyys erityisesti kasvukeskuksissa on nostanut hintoja kysytyimmillä alueilla. Harvemmin asutuilla alueilla kysyntä taas heikkenee. Lainamarkkina kohdistuu nyt entistä tarkemmin hyvien näkymien alueille”, kommentoi Annukka Mickelsson, liiton toimitusjohtaja.

Yhteensä asuntoja myytiin alkuvuodesta 20 541, mikä on 17 prosenttia viime vuoden ensimmäistä kvartaalia enemmän. Voimakkain kasvu kokonaiskauppamäärissä oli pääkaupunkiseudun ulkopuolisen Suomen alueella (+20,5 %), pääkaupunkiseudulla kasvua oli 14 prosenttia ja sen kehyskunnissa 12 prosenttia. 

 Kiinteistönvälittäjät myivät 17 330 vanhaa asuntoa, joka tarkoitti 18 prosentin kasvua verrattuna edellisvuoden ensimmäiseen kvartaaliin. Uudiskohteiden kauppa kasvoi vastaavalla ajalla 14 prosenttia.

Kvartaalin paras kuukausi oli maaliskuu. Vanhojen asuntojen kauppamäärät kasvoivat vuodentakaiseen nähden 30 prosenttia ja uudiskohteiden kauppamäärissä kasvua oli 50 prosenttia.

Rajoitustoimet eivät enää rajoita asuntokauppaa

Vuoden 2020 maaliskuussa välittäjäkauppoja tehtiin vielä normaaliin tapaan, eikä rajoitustoimet vaikuttaneet maaliskuun päätettyihin kauppamääriin.

Koko kvartaalilla vanhojen asuntojen kauppamäärät kasvoivat eniten (yli 20 %) Kuopiossa ja Lahdessa. Maakunnittain tarkasteltuna välittäjäkauppojen määrä kasvoi tammi-maaliskuussa eniten Kymenlaaksossa, Pohjois-Savossa ja Päijät-Hämeessä, joissa kaikissa kasvua oli neljännes viime vuoden ensimmäiseen kvartaaliin verrattuna. Vain Lapissa kasvu jäi alle viiden prosentin. 

Vanhojen osakehuoneistojen kauppa kasvoi vuoden ensimmäisellä kvartaalilla 20 prosenttia, rivitaloasuntojen 17 prosenttia ja omakotitalojen 16 prosenttia, verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan.

Suomen Pankin tilastojen mukaan helmikuussa nostettiin uusia asuntolainoja 1,7 miljardin edestä, mikä on 130 miljoonaa enemmän, kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. 

Pääkaupungin hintakaula muihin kaupunkeihin kasvaa

Vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat suurimmissa kaupungeissa. Eniten kasvua kolmen kuukauden vertailujaksolla oli Kuopiossa (7,4 %) ja Oulussa (4,6 %). Muutamassa kaupungissa nähtiin myös laskevia hintoja, kuten esimerkiksi Porissa, jossa hinnat laskivat neljä prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla hinnat ovat nousseet vuodessa 7,2 prosenttia, muissa suurimmissa kaupungeissa kasvua oli keskimäärin vajaan prosentin. 

Loma-asuntojen kauppa on jatkunut vahvana viime vuoden keväästä lähtien. Vapaa-ajan asuntojen kokonaisarvo ensimmäisellä kvartaalilla oli 87 472 105 euroa, kasvua edellisen vuoden tammi-maaliskuuhun on lähes 80 prosenttia.  Kauppamäärissä kasvu oli 52 prosenttia.

Mökkikaupan kokonaisarvo on kasvanut eniten Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa ja määrällisesti eniten kasvua oli Pohjois-Karjalassa. Edellisten viiden vuoden keskiarvoon verrattuna kasvua oli jopa 93 prosenttia. Lukumäärällisesti tammi-maaliskuussa myytiin 214 mökkiä viime vuoden alkua enemmän.

Kerrostalokaksion myyntiaika pääkaupunkiseudulla oli maaliskuussa 52 päivää ja muualla Suomessa 87 päivää. Omakotitalon myyntiaika pääkaupunkiseudulla oli 96 päivää, muualla Suomessa omakotitalo myytiin keskimäärin 133 päivässä. Myyntiajat ovat pysyneet tasaisina koko vuoden.

Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tilastot perustuvat KVKL Hintaseurantapalvelun dataan, jota hyödyntävät kiinteistönvälittäjien ja rakennuttajien lisäksi mm. Tilastokeskus, Suomen Pankki sekä viranomaiset. Katsaus sisältää vuoden 2021 ensimmäisen kvartaalin lopulliset tiedot myös uudistuotannon osalta.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös