Makrotalous

Yli puolet ekonomisteista olisi valmis kiristämään verotusta

julkinen talous tasapainottaminen verotus ekonomistit talous

Julkisen talouden rahoitus kohtaa tulevina vuosina yhä suurempia haasteita. Ekonomistikunnan näkemys julkisen talouden tasapainottamisesta on kaikkea muuta kuin yhtenäinen.

Suomi otti velkaa lisää koronakriisin vuoksi viime vuonna kymmeniä miljardeja euroja. Valtiovarainministeriö arvioi velan nousevan 75 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2025 mennessä.

Miten velkaantumista pitäisi sitten hoitaa?

Taloustieteilijöiden näkemyksiä kartoittavan Ekonomistipaneelin jäsenistä 51 prosenttia arvioi, että julkista taloutta tulee vahvistaa verotusta kiristämällä. Neljäsosa (25 %) torjuisi veronkiristykset ja osapuilleen yhtä moni (23 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä. 

Taloustieteilijöitä pyydettiin Ekonomistikoneessa ottamaan kantaa väitteeseen, että julkista taloutta tulee tasapainottaa verotusta kiristämällä.

Kommenteissaan ekonomistit toteavat, että mieluiten veroja pitäisi kerätä lisää esimerkiksi veropohjia laajentamalla kuin verokantoja nostamalla. Torjuvasti veronkiristyksiin suhtautuvat arvioivat, että veronkiristykset hidastavat kasvua menoleikkauksia enemmän.

VATT:n tutkimusjohtaja Essi Eerola kertoo Ekonomistikoneen kommentissaan, että tutkimus ei viittaa siihen, että julkista taloutta pystyttäisiin tasapainottamaan verotusta keventämällä.

Eerola ei siis usko niin sanotun tarjonnan taloustieteen väitteeseen, että verokevennykset rahoittaisivat itse itsensä lisääntyneen taloudellisen aktiviteetin ansioista.

“Näin ollen verotuksen kiristäminen on varmaankin osa kokonaisuutta. Mutta samalla pitää kiinnittää huomiota verotuksen rakenteeseen. Erityisesti kriisistä toivuttaessa olisi hyödyllistä arvioida, pitäisikö verojärjestelmää uudistaa niin, että yritykset ja kotitaloudet olisivat vähemmän velkaantuneita seuraavan kriisin iskiessä”, Eerola toteaa.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Tuomas Kosonen arvioi, että viime kädessä kysymys on poliittinen eikä taloustieteellinen.

“Voi kuitenkin todeta, että julkinen talous on epätasapainossa pääasiassa siksi että tuloverotusta on alennettu pienissä erissä mutta pitkäkestoisesti lähtien 1990-luvulta. Jos siis nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltion puitteissa halutaan pitkällä aikavälillä julkinen talous tasapainoon, tarkoittaa se väistämättä verojen kiristämistä. Toinen vaihtoehto on tietysti purkaa hyvinvointivaltiota, eli heikentää sairaanhoitoa tai koulutusta ja muita palveluita mitä julkinen sektori nykyään tarjoaa”, Kosonen toteaa.

Kaikki ekonomistit eivät hyväksy veronkorotuksia.

Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Aki Kangasharju on odotetusti veronkotuksia vastaan.

“Verotuksen kiristäminen hidastaa kasvua enemmän kuin menoleikkaukset. Näin etenkin kireän verotuksen ja hitaan kasvun maassa, kuten Suomessa. Sopeutustoimet kannattaa tehdä nousukaudella ja menoista leikkaamalla etenkin Suomessa, jossa eriarvoisuus on maailman pienimpiä ja verotus maailman kireimpiä”, Kangasharju toteaa.

Veronkorotuksia vastustaa myös VATT:in ylijohtaja Mikael Collan.

“Kun veroasteet ovat jo verrattaen korkealla ei verojen kiristäminen luultavasti johda tasapainon kannalta positiiviseen lopputulokseen vaan päin vastoin”, Collan toteaa.

Suomalainen ekonomistipaneeli on riippumaton, akateeminen asiantuntijapaneeli. Sen tarkoituksena on selvittää, mitä suomalaiset taloustieteilijät ajattelevat taloustieteen ja talouspolitiikan tärkeistä aiheista: Mistä kysymyksistä vallitsee yksimielisyys ja missä kysymyksissä käsitykset eroavat?

Paneeliin on kutsuttu akateemisten meriittien perusteella 90 johtavaa suomalaista taloustieteilijää. He ottavat kantaa sekä klassisiin että ajankohtaisiin talouspolitiikkaa koskeviin kysymyksiin. Paneelille esitetään uusia kysymyksiä säännöllisesti, kuukauden väliajoin.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös