Makrotalous

ETLA: Suomen tulee luoda paremmat kannusteet kotimaiselle omistajuudelle

Korkea omistajuuteen kohdistuva verotus ajaa varallisuutta ja varakkaita ihmisiä pois Suomesta, toteaa ETLA.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA varoittaa, että Suomi on painunut kasvuloukkuun, jossa talouskasvu ei käynnisty kunnolla ilman uutta otetta talouspolitiikkaan.

Hallituksen puoliväliriihen alla Etla on hahmotellut tutkimukseen perustuvan muistion uudistusehdotuksista talouskasvun aikaansaamiseksi.

Tutkimuslaitoksen mukaan Suomi tarvitsee pikaisesti muun muassa investointikannusteita, työllisyyttä parantavia toimia ja automaattista kriisivälineistöä. Myös asumisen hintaa on ETLAn mukaan kohtuullistettava ja sosiaaliturvauudistuksella on kannustettava työhön.

Lisäksi yhteisöveron tasoa on syytä pitää silmällä ja pääomasijoittamista rohkaistava.

Suomessa viime vuosien aikana syntyneet taloushaasteet ETLA kiteyttää näin: tuottavuuskasvu, uusien ideoiden kehittely ja investoinnit pysähtyivät finanssikriisissä yhtä aikaa Nokia-klusterin romahduksen kanssa. Samalla valtio velkaantui ja tilannetta pahensi ikärakenteen muutos.

Talouden toipumista ovat edelleen hidastaneet eurokriisi ja nyt myös koronakriisi. Suomalainen yhteiskunta on tottunut ajatukseen kituliaan kasvun ajasta.

Heikot kannusteet investoinneille ja pääomasijoituksille

”Suomi on painunut niin sanottuun kasvuloukkuun. Hitaat kasvunäkymät eivät kannusta investoimaan, mikä varmistaa itseään vahvistavasti sen, että kasvu jatkuu hitaana”, toteaa Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Lisäksi Suomea painaa Kangasharjun mukaan nollakorkojen likviditeettiloukku, jossa rahapolitiikalla on vaikea elvyttää taloutta.

”Hallituksessa jo sovitut muutokset eivät riitä kasvun käynnistämiseksi. Suomi tarvitsee merkittävää, jopa disruptiivista, uudistuspakettia, jotta odotukset kääntyisivät positiivisemmiksi ja talouskasvu käynnistyisi”, Kangasharju varoittaa.

ETLAn uudistusehdotuksissa on iso liuta pohdittavia ajatuksia. Yksi muistion osa-alue on kotimaisen omistajuuden lisääminen. Esimerkiksi riski- eli pääomasijoituksia tulisi suosia nykyistä enemmän.

ETLA muistuttaa tutkimuksista, joiden mukaan pääomasijoituksia saaneet yritykset kasvavat muita nopeammin ja innovoivat muita enemmän.

Suomi kyllä houkuttelee koko ajan enemmän riskipääomaa uusiin start-up -yrityksiin. Sen sijaan selvästi vähemmän on skaalautuvia ja kansainvälistyviä yrityksiä, niiden sparraajia ja rahoittajia. Tämä näkyy ETLAn mukaan vähäisenä keskisuurten yritysten määränä, harvalukuisena vientiyritysten määränä ja siinä, että Suomessa voittoa tavoitteleva yrityssektori työllistää selvästi vähemmän kuin länsieurooppalaisissa verrokkimaissa.

Suomessa tulisikin ETLA:n mukaan pohtia amerikkalaista veromallia pääomasijoituksissa.

”Yhdysvalloissa verotetaan pääomasijoittajien yritysten myynnistä saamaa luovutusvoittoa kevyemmin kuin yrityksen jakamia voittoja (Akcigit ym.,2019). Suomessa haitataan verotuksellisesti säätiöiden tekemiä pääomasijoituksia, koska ne tulkitaan veronalaiseksi elinkeinotoiminnaksi (TEM, 2021)”, raportissa todetaan.

Lähtökohtaisesti sijoittajat suosivat kotimarkkinoita sijoitustoiminnassaan, koska kotimarkkinoista on helpompi saada tietoa eikä valuuttakurssiriskistä tarvitse huolehtia. Tätä tosiasiaa Suomessa ei ETLAn mielestä osata kuitenkaan hyödyntää.

”Korkea omistajuuteen kohdistuva verotus ajaa varallisuutta ja varakkaita ihmisiä pois Suomesta.”

Suomessa kannattaisi ETLAn mukaan pohtia kannustimia, joilla varallisuutta ja varakkaita ihmisiä palaisi Suomeen. Tällöin voisi investointeja syntyä Suomeen lisää home-bias -ilmiön ansiosta.

Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu ja Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirta kiinnittävät huomiota siihen, että Suomessa yksinkertaisen säädösesteen takia säätiöiden 20 miljardin euron sijoitusvarallisuudesta vain osa kanavoituu kotimaisten yritysten kasvattamiseen.

Kotimaiset säätiömme eivät voi sijoittaa suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin ilman veroseuraamuksia tai tai hankalia järjestelyjä, Suvikumpu ja Santavirta toteavat. Sen sijaan säätiöt voivat kuitenkin sijoittaa varallisuuttaan lähes kaikkiin muihin eurooppalaisiin pääomasijoitusrahastoihin.

Osinkoverotusta ylös, yhteisöveroa alas

ETLAn muistiossa todetaan, että listaamattomien yritysten listatuista poikkeava verotus vaikuttaa liikaa yritysten päätöksentekoon. Siksi investointien tekemisen kannusteita parantavan uudistuksen yhteydessä kannattaisi parantaa myös yhteisöveron neutraalisuutta.

Etla ehdottaa, että listaamattomien osakeyhtiöiden osingon verotuksen nettovarallisuusrajaa lasketaan 8 prosentista. Se kiristäisi listaamattomien yritysten osinkoverotusta. Samalla tulisi kuitenkin yleistä yhteisöverokantaa laskea 20 prosentista niin, että saavutetaan budjettineutraali uudistus.

”Neutraalisuus parantaisi kasvun kannusteita etenkin pörssilistautumista pohtivissa yrityksissä ja vähentäisi kannusteita muuntaa palkkatuloa pääomatuloksi (Harju ym., 2017).”

Lisäksi ETLAn mielestä voitaisiin pohtia yhteisöveron tasoa.

”Vaikka yhteisöveron efektiivinen kanta on Suomessa edelleen pohjoismaisella tasolla ja euroaluetta alhaisempi, tuotannolliset investoinnit ovat selvästi alhaisemmat. Suomen täytyy kompensoida jollakin tavalla heikkoja kasvuodotuksia ja syrjäistä sijaintia.”

Suomi hyötyisi voimakkaammasta kansainvälisestä yhteistyöstä kansainvälisten suuryritysten verotuksen saamiseksi lähemmäs kotimarkkinayritysten verotusta.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös