Milloin korot nousevat? Näin vastaa analyytikko

Markkinat eivät usko korkojen nousuun, mutta Nordean pääanalyytikko on hieman toisella linjalla.

Euribor-korot ovat jo pitkään olleet euroalueella ja Suomessa poikkeuksellisen matalia. Euribor on euroalueen ja Euroopan tärkein viitekorko. Euriborkorkoja käytetään viitekorkona erilaisten rahamarkkinasopimusten hinnoittelussa. Esimerkiksi Suomessa suurin osa asuntolainoista on sidottu 12 kuukauden euriboriin.

12 kuukauden euribor-korko on nyt 0,49 prosenttia negatiivinen.

Myös valtiolainojen korot ovat euroalueella edelleen hyvin matalia. Esimerkiksi Saksan 10 vuoden velkakirjan korko on yhä negatiivinen 0,33 prosenttia ja Suomenkin 10 vuoden lainan korko on vain 0,10 prosenttia negatiivinen.

Sijoittajia ja asuntovelallisia luonnollisesti kiinnostaa, kuinka pitkään matala korkotaso voi jatkua.

Keskeinen tekijä on tällöin inflaation ja inflaatio-odotusten kohoaminen. Jos nämä lähtevät nousuun, syntyy eteenkin pitkiin korkoihin nousupainetta.

Yhdysvalloissa talous elpyy nopeasti ja inflaatio-odotukset ovat nousussa. Kuitenkin myös euroalueella nousevista inflaatiopaineista näkyy jo selviä merkkejä, arvioi Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich. Hänen mukaansa ”negatiiviset korot eivät ole uusi normaali”.

Inflaation nousu luo keskuspankille paineita kiristää rahapolitiikkaa.

”EKP:n neuvostossakin halu siirtyä pois poikkeuksellisen kevyestä rahapolitiikasta kasvanee, kun talouden toipumisesta saadaan lisää merkkejä. Monet neuvoston jäsenet ovat tuskailleet jo jonkin aikaa poikkeustoimien suhteen”, Gerich toteaa.

Gerichin mukaan EKP oli itse asiassa jo hidastamassa velkakirjaostojaan ennen alkuvuoden koronatilanteen pahenemista ja pitkien korkojen viime kuukausien nousua.

”Vaikka keskuspankki on luvannut jatkaa velkakirjojen netto-ostoja vähintään ensi vuoden maaliskuuhun, ostovauhti hidastunee jo selvästi myöhemmin tänä vuonna. On myös hyvä muistaa, että EKP on signaloinut aloittavansa koronnostot pian sen jälkeen, kun netto-ostot lopetetaan”, Gerich toteaa.

Jos EKP vähentää velkakirjojen ostoja, se velkakirjojen vähentää kysyntää ja nostaa korkoa.

Pääanalyytikon mukaan täyskäännöksiä keskuspankki kuitenkin pyrkii välttämään. Tällä hetkellä hyvä arvaus onkin, että EKP lopettaa velkakirjojen netto-ostot vähitellen ensi vuoden aikana ja voisi aloittaa koronnostot vuonna 2023, Gerich ennustaa.

Hitaan talouskasvun skenaariossa EKP nostaisi korkoaan puoli prosenttiyksikköä vuositain ja lopettaisi nostot alle kahteen prosenttiin, Gerich toteaa. Se olisi historiaan verrattuna suorastaan jäätävän hidas kiristämisvauhti ja edelleen hyvin matala korkotaso.

”Korkojen nousu ei siis vaadi toteutuakseen inflaation merkittävää kiihtymistä yli kahteen prosenttiin”, pääanalyytikko päättelee.

Toinen, nopeamman korkojen nousun skenaario Gerichin mukaan syntyy, jos inflaatio kiihtyisi nopeammin, ja euroalueella tehtäisiin myös lisää rakenneuudistuksia keskipitkän aikavälin kasvun vauhdittamiseksi.

”Tässä skenaariossa korkojen nousu voisi alkaa jo ensi vuoden loppua kohti ja korot voisivat nousta prosenttiyksikön vuodessa yli kolmeen prosenttiin. Tämäkin olisi historiaan verrattuna vielä suhteellisen maltillinen kehityskulku.”

Joka tapauksessa kummassakin edellä mainitussa skenaariossa korot nousevat selvästi nopeammin ja korkeammalle kuin rahoitusmarkkinat hinnoittelevat nyt.

”Rahoitusmarkkinoiden hinnoittelu maalaakin edelleen hyvin pessimististä kuvaa talous- ja inflaationäkymistä. Euroalue pystyy parempaan. Viiden vuoden päästä korot ovat euroalueellakin todennäköisesti tukevasti plussalla”, Gerich ennustaa.

Jan von Gerich jakoi Twitterissä kuvan, jossa on esitetty molempien edellä mainittujen skenaarioiden mukaiset ennusteet kolmen kuukauden euribor-korolle tulevina vuosina. Tulevina vuosina korko saattaa nousta jopa noin 3,5 prosenttiin nopean talouskasvun ja kasvaneiden inflaatiopaineiden skenaariossa, pääanalyytikko ennustaa.

Negatiiviset korot eivät ole uusi normaali. Vaikka EKP:n koronnostot eivät ole vielä kulman takana, viiden vuoden päästä lyhyet korot ovat todennäköisesti euroalueellakin tukevasti plussalla. https://t.co/5dzdVucqZR pic.twitter.com/2zGf3zvbBd

— Jan von Gerich (@JanVonGerich) March 31, 2021