Kiinan teollisuuden ostopäällikköindeksi oli tasolla 51,1 huhtikuussa. Lukema laski maaliskuusta, jolloin se oli 51,9. Lukema on kuitenkin edelleen yli 50, joka indikoi kasvua teollisuussektorille.
Myös palvelu- ja rakennussektorilla on nähtävissä kasvun hidastumisen merkkejä, sillä sen aktiviteettia mittaava ostopäällikköindeksi laski lukemaan 54,9 maaliskuun tasolta 56,3.
Kumpikin ostopäällikköindeksi jäi jälkeen analyytikoiden odotuksille. Analyytikot odottivat teollisuuden ostopäällikköindeksin olevan huhtikuussa tasolla 51,8 ja palvelu- sekä rakennussektorin ostopäällikköindeksin tasolla 56,1.
Huhtikuun lukemat olivat kuitenkin edelleen yli keskimääräisen tason viimeisen viiden vuoden ajalta.
Mikä selittää kasvun taittumista?
Syynä odotettua heikompiin lukuihin teollisuudessa olivat nousevat tuotannon kustannukset, joihin vaikutti erityisesti heikko auto- ja viihde-elektroniikkakomponenttien tarjonta. Lisäksi raaka-aineiden hintojen kohoaminen nosti monien lopputuotteiden valmistamiseen liittyviä kustannuksia. Kiinan tuontihinnat ovat kallistuneet merkittävästi osittain myös rahtikustannusten nousun vuoksi. Kustannusinflaatio uhkaa talouden elpymistä jatkossa.
Nähtävissä oli myös heikompaa kehitystä uusien tilauksien osalta. Siihen vaikutti Euroopan ja Yhdysvaltojen Kiinaa hitaampi talouden elpyminen.
Talouskasvun suunnasta saadaan parempi kokonaiskuva toukokuun lukujen julkaisun jälkeen. Niiden osalta valoa on tunnelin päässä, sillä Kiinan viennin odotetaan piristyvän kesää kohti, kun sen tärkeimpien vientialueiden koronarajoitukset helpottuvat. Toukokuussa olevan lomakauden arvioidaan nostavan palvelusektorin aktiviteettia Kiinassa.
Osakesijoittajan näkökulmasta yksittäinen ”hieman” heikompi kuukausi ei vielä anna aihetta muutoksiin riskin keventämiseksi.
Tuotantokustannusten nopea nousu aiheuttaa kuitenkin huolta tulevasta. Mikäli kustannusten kohoaminen jatkuu, voittajia osakemarkkinoilla tulevat olemaan inflaation lähteenä olevat toimialat kuten kaivos- ja raaka-aineyhtiöt.
Lisäksi kustannusten kohoaminen mittaa toden teolla yritysten hinnoitteluvoimaa. Kyseisessä ympäristössä pärjäävät yleensä parhaiten laatuyhtiöt, jotka onnistuvat erottumaan kilpailijoista joko tuotteen laadun, palvelun, tai vahvan brändin ansiosta.
