Sosiaali- ja terveysministeriön kaavailema pakollinen palkka-avoimuus johtaisi kateuden ja uteliaisuuden lisääntymiseen, väittää EK:n tasa-arvoasiantuntija.
Helsingin Sanomat kertoo, että sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ajaa työntekijöille oikeutta saada nähtäväkseen kollegojensa palkkatiedot. HS on saanut haltuunsa ministeriö ehdotuksen palkka-avoimuutta ja -tasa-arvoa edistävään kolmikantaiseen työryhmään. Siinä ehdotetaan työntekijöille oikeutta nähdä palkkatiedot tilanteissa, joissa työntekijä epäilee tulevansa syrjityksi sukupuolen perusteella.
Työntekijä siis olisi oikeutettu saamaan palkkatiedot suoraan työnantajalta aina, kun hän vain ilmoittaisi tietopyyntönsä perusteeksi oman epäilynsä siitä, että häntä syrjitään palkkauksessa sukupuolensa perusteella. Työnantaja ei voisi kieltäytyä luovuttamasta palkkatietoja.
Ehdotuksessa esitetään myös, että henkilöstön edustajien oikeutta saada työntekijöiden palkkatietoja nähtäväksi laajennettaisiin. Luottamusmiehellä olisi oikeus saada nähtäväksi myös muiden kuin hänen edustamiensa työntekijöiden palkkatietoja, jos tarkoitus on lakisääteisen palkkavertailu kattavuuden varmistaminen.
Ministeriön ehdotuksilla on hyvät mahdollisuudet edetä hallituksen esitykseksi saakka, HS väittää saamiensa tietojen perusteella.
Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tasa-arvoasiantuntija Katja Leppänen ihmettelee STM:n ehdotusta.
”STM:n tasa-arvoyksikkö näyttää ajavan Suomeen Euroopan pisimmälle menevää pakollista palkka-avoimuutta koskevaa lainsäädäntöä. Missään muussa EU-maassa ei ole näin rajua palkka-avoimuuslainsäädäntöä. Myöskään EU:n komission tänä keväänä esittämässä direktiiviehdotuksessa palkkojen läpinäkyvyyden parantamiseksi ei ole vastaavia ehdotuksia”, Leppänen toteaa EK.n tiedotteessa.
Leppäsen mukaan STM:n esitysten mukainen pakollinen palkka-avoimuus ei todennäköisesti johtaisi työpaikkojen ilmapiirin parantumiseen, vaan päinvastoin kateuden ja uteliaisuuden lisääntymiseen.
”Pakollinen palkka-avoimuus voisi myös johtaa palkkojen epäreiluun tasapäistämiseen, kun työnantajat eivät enää uskaltaisi palkita työntekijöitään heidän henkilökohtaisesta osaamisestaan ja suoriutumisestaan perusteettomien palkkasyrjintäriitojen pelossa.”
Leppäsen mielestä STM:n haluamat tiedonsaantioikeudet rajoittaisivat merkittävällä tavalla ja ilman perusteltua välttämätöntä syytä perustuslaissa säädettyä yksityisyyden suojaa. Leppänen muistuttaa, että EK:n Taloustutkimuksella vuonna 2019 teettämän gallupin mukaan noin 2/3 työikäisistä vastustaa palkkatietojensa antamista ilman suostumusta työkaverilleen.
EK muistuttaa, että syrjintää epäiltäessä työntekijällä on jo nyt oikeus saada työkaverinsa tarkat palkkatiedot siten, että luottamusmies pyytää niitä tasa-arvovaltuutetun kautta. Palkkatiedot on annettava niitä pyytäneelle, jos tasa-arvovaltuutettu katsoo, että työntekijän syrjintäepäily on perusteltu.
EK:n mielestä puolueettoman viranomaisen eli tasa-arvovaltuutetun harkinnan kautta tapahtuva palkkatietojen saaminen on oikea ja perusteltu tapa edetä syrjintäepäilytilanteissa. Se estää esimerkiksi pelkästään uteliaisuuteen perustuvat palkkatietopyynnöt.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ottaa vielä jyrkemmän kannan.
”Tämä on umpiälytön ehdotus. Se johtaisi siihen, että työnantajat eivät uskalla nostaa kenenkään palkkoja, kun joku on heti vaatimassa tietoja julkiseksi. Ihmettelen, että tällaista valmistellaan”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen tviittaa.
Tämä on umpiälytön ehdotus. Se johtaisi siihen, että työnantajat eivät uskalla nostaa kenenkään palkkoja, kun joku on heti vaatimassa tietoja julkiseksi. Ihmettelen, että tällaista valmistellaan @sfprkp ministerin johdolla. #yrittäjät https://t.co/1ikkPgQzjr
— Mikael Pentikäinen (@jmpentikainen) April 13, 2021
