Kiina on maailman toiseksi suurin talous Yhdysvaltojen jälkeen. Arvioiden mukaan Kiina ohittaa Yhdysvallat vuosikymmenen loppuun mennessä, kun talouden koon mittarina käytetään bruttokansantuotetta.
Kiina on jo tällä hetkellä maailman suurin teollisuustuotannon saralla, vientimaana sekä ruoantuottaja. Maan 1,4 miljardista kansalaisesta peräti 315 miljoonaa työskentelee maatalouden parissa.
Kiinassa 1970-luvulla alkanut talouden uudistaminen on tuonut massiivisia tuloksia. Maan bruttokansantuote kasvoi 1977 vuodesta melkein 10.000 prosenttia 40 vuoden aikana. Syynä räjähdysmäiseen kasvuun on ollut erityisesti teollisuus- ja raaka-ainetuotannon kasvu, joka muodostaa Kiinan taloudesta tällä haavaa noin 40 prosenttia.
Kiinan hallinto ei ole vahvasta kasvusta huolimatta tyytyväinen nykytilanteeseen, jossa hyödykkeiden tuotannolla ja viennillä on keskeinen rooli. Hallinnon tavoitteena on muuttaa Kiina asteittain länsimaisemmaksi taloudeksi, jonka kasvun peruspilarit ovat tuotannon ja viennin sijasta yksityinen kulutus ja palvelut.
Kiinan kasvulla on kääntöpuolensa. Se on lisännyt kiinalaisten varallisuuseroja. Tuhansista kiinalaisista on kuoriutunut miljonääri, mutta edelleen noin miljardi kiinalaista ansaitsee alle 4000 dollaria vuodessa. Keskiluokkaistumisen odotetaan jatkuvan Kiinan nousun myötä. Se tarjoaa sijoittajille huimia mahdollisuuksia hyötyä Kiinan menestystarinasta.
Rahoitusmarkkinoiden vapautuminen ei ole tapahtunut Kiinassa käden käänteessä. Se on edelleen pahasti kesken. Kiina on kommunistijohtoinen valtio, jossa on mahdollista kartuttaa yksityistä varallisuutta. Valtio on kuitenkin useissa kiinalaisissa yrityksissä mukana suurella omistusosuudella. Se myös valvoo pankkien ja keskuspankin toimintaa. Kiinan hallinnon valvova käsi ulottuu myös kansalaisiin, sillä esimerkiksi valuutanvaihdon osalta maksimisumma on 50.000 dollaria vuositasolla.
Maan johto salli vasta hiljattain kiinalaisosakkeiden ostamisen ulkomaisille sijoittajille. Ulkomaiset sijoittajat saavat omistaa kiinalaisyritysten osakekannasta maksimissaan 30 prosenttia. Sijoittajien oikeudet ovat asteittain parantuneet, mikä tietää hyvää kiinalaisyhtiöiden osakkeiden likviditeetille ja arvostuskertoimille.
Miksi Kiinan potentiaalinen talouskasvu on tärkeä sijoittajalle ja miten kiinalaisiin yrityksiin pääsee sijoittamaan?
Sijoittajat hinnoittelevat osakekursseihin odotuksia kassavirran kehityksestä, johon heijastuu arvio talouden tulevasta aktiviteetista. Näin ollen samat ajurit, jotka ohjaavat talouskasvua, vaikuttavat myös osakekursseihin.
Pitkällä aikavälillä yritysten tulokset kasvavat jokseenkin bruttokansantuotteen verran. Sen vuoksi talouskasvulla on huima merkitys tuleviin osaketuottoihin. Kiinan kaltaisten nopeasti kasvavien talouksien odotettu tuotto on pitkällä aikavälillä länsimaita houkuttelevampi.
Yksityissijoittajalle on huomattavasti helpompaa sijoittaa kiinalaisiin osakkeisiin kuin maan joukkolainamarkkinoille.
Suurimmalla osalla listatuista kiinalaisista yrityksistä on useampi kuin yksi osakelaji. Niistä yleisimmät ovat A-sarja, B-sarja ja H-sarja.
Kiinalaisyhtiöiden A- ja B-sarjan osakkeet on listattu yleensä manner-Kiinan pörsseihin, joihin ulkomaiset sijoittajat eivät helposti pääse. Käytännössä niiden ostaminen vaatii, että ulkomainen sijoittaja asuu ja työskentelee Kiinassa tai on muutoin ostettavan yhtiön palkkalistoilla.
H-sarjan osakkeet soveltuvat paremmin ulkomaisille sijoittajille. Ne on listattu Hong Kongin pörssiin, joka on länsimaalaisempi ja ulkomaisille sijoittajille avoimempi verrattuna manner-Kiinan pörsseihin.
Suomalaiset osakevälittäjät eivät yleensä tarjoa mahdollisuutta sijoittaa suoraan Kiinan pörssien osakkeisiin. Muutaman Suomessa toimivan välittäjän kautta onnistuu kuitenkin pääsy Hong Kongin pörssiin.
Helpoin vaihtoehto suomalaiselle yksityissijoittajalle on ostaa kiinalaisyhtiöitä länsimaiden pörsseistä. Useat kiinalaisyhtiöt on listattu Yhdysvaltoihin. Euroopassa kiinalaisyhtiöitä löytyy muun muassa Saksasta.
Yhdysvalloissa kiinalaisyhtiöiden osakkeet ovat ADR:iä (American depository receipt). Ne pitävät sisällään tietyn määrän ADSiä (American depository share), joista jokainen vastaa yhtä kohdeyhtiön osaketta. ADR:t ovat siis ”periaatteessa” amerikkalaisten pankkien ostamia ja liikkeelle laskemia kiinalaisosakkeita rapakon takana.
Jos suorat sijoitukset kiinalaisyhtiöihin eivät kiinnosta, toisena vaihtoehtona ovat rahastot ja niistä erityisesti ETF:t. Esimerkiksi iSharesilla ja Xtrackersilla on tarjolla MSCI China -indeksiä seuraavia ETF:iä, joiden vuotuiset juoksevat kulut ovat 0,4-0,8 prosentin haarukassa.
