Suomi on nyt yksi nopeimmin kasvavista eurooppalaisista startup-keskittymistä. Vuonna 2020 kerättiin kasvurahaa lähes miljardin euron verran.
Mistä tämä positiivinen kehitys johtuu ja mitä sen eteen voidaan tulevaisuudessa tehdä?
FiBAN on yksi Euroopan suurimmista ja aktiivisimmista bisnesenkeliverkostoista. FiBANin toimitusjohtaja Amel Gaily kertoo, että nyt nähdyssä kasvussa näkyvät niin pitkäjänteisen työn hedelmät kuin myös kansainvälisten verkostojen merkitys.
”Pääomasijoittajat ovat saaneet kerrytettyä suuria rahastoja ja nyt on mitä sijoittaa. Samalla on saatu houkuteltua paljon kansainvälistä rahaa. Suurin osa ulkomaisista venture capital -sijoituksista tehdään yhteistyössä suomalaisen sijoittajan kanssa”, Gaily kertoo.
Koronan vaikutukset näkyvät monilla tavoin
Enkelisijoittajien kohdalla pääpaino siirtyi koronavuonna uusista sijoituskohteista jatkorahoituskierroksiin.
”Aivan kuten listattujen yritysten kohdalla, on koronan vaikutus startuppeihin ollut k-käyrän mukainen. Osan kohdalla liiketoiminta on saanut koronasta lisävauhtia, toisilta on sulanut markkina alta”, Gaily kuvaa.
Koronahaaste sisältää muutakin kuin kasvaneen rahoitustarpeen. Monissa yrityksissä on liiketoimintasuunnitelmia jouduttu miettimään uusiksi samalla kun uusia koronapandemian huomioivia konsepteja on pivotoitu.
FiBAN sai koronavuonna ennätysmäärän hakemuksia ja osalla rahoitusta hakevista yrityksistä oli koronan takia kova kiire. Toisaalta FiBANin tarkoituksena on myös kehittää sijoittajien välisiä verkostoja. Koronavuonna rahoitustarpeen lisääntyminen on osin ratkennut myös sitä kautta, että enkelisijoittajat pitävät yhteyttä toisiinsa.
Suomi saa kiitosta startuppien eteen tekemästään työstä
Tätä kirjoittaessa hallitus neuvottelee jo seitsemättä päivää työllisyyttä parantavista toimista. Miltä tilanne siis näyttää enkelisijoittajan kulmasta katsottuna? Mitä voitaisiin tehdä startup-yritysten onnistumismahdollisuuksien parantamiseksi?
”Suomesta löytyy paljon positiivisia esimerkkejä”, Gaily kertoo.
Business Finland ja Finnvera ovat alkuvaiheen yrityksen kannalta tärkeitä toimijoita. Lähes kaikissa tapauksista haetaan Business Finlandin myöntämää Tempo-rahoitusta.
Suomessa on huippuyliopistoja, joiden kanssa yhteistyötä on rakennettu ja kehitetty. Useat lupaavat startupit ovat lähteneet liikkeelle yliopistojen spin-outeina. Myös yliopistojen sisäiset siilot ylittävä yrittäjyyskoulutus saa Gailyltä kiitosta.
Suomella on yhä paljon parannettavaa
Haasteita ja kehitettävää on kuitenkin edelleen. Suomessa varhaisen vaiheen rahoituskierroksen mediaanikoko on tällä hetkellä noin 200 000 euroa. Ruotsissa ja muissa Pohjoismaissa vastaava lukema on 400 000–500 000 euroa.
”Suomalainen yritys lähtee liikkeelle selkeänä altavastaajana”, Gaily toteaa.
Vaikka Suomi lähtee takamatkalta, on ongelmaan mahdollista puuttua. Työ- ja elinkeinoministeriö on ehdottanut niin sanottua kanssasijoitusrahastoa tilanteen korjaamiseksi. Startuppeja tukemaan luotaisiin hallinnollisesti kevyt julkista rahaa sijoittava rahasto. Perusideana on, että julkinen raha seuraisi yksityistä rahaa. Käytännössä kanssasijoitusrahasto sijoittaisi startuppeihin samassa suhteessa kuin mitä yksityiset sijoittajat. ”FiBAN tukee tätä ehdotusta”, Gaily kertoo.
Tiimit ovat alkuvaiheen yrityksen kannalta kriittisiä
Kannusteillakin on merkityksensä. Ammattitaitoinen sijoittaja on yrittäjän puolella. Yritys joutuu ongelmiin, jos ytimen omistusosuus laimenee liikaa. Sijoittajankin etuna on se, että avainhenkilöillä säilyy tarpeeksi merkittävä omistusosuus yrityksessään.
Tarpeeksi monipuolinen tiimi on yrityksen onnistumisen kannalta avainasemassa ja monet enkelisijoittajat tuovatkin yrityksiin omaa erityisosaamistaan liittyy se sitten lakiosaamiseen tai kansainväliseen kauppaan.
Kaikkia osaamisen keskeisiä ongelmia ei kuitenkaan saada ratkaistua sijoittajien tai yliopistojen tarjoaman koulutuksenkaan kautta.
”Startuppien osaajapula koostuu spesifeistä tietyn alan huippuosaajista. Tällaista tilannetta ei voida ratkaista ihmisiä lisää kouluttamalla”, Amel Gaily muistuttaa.
Huippuosaajien kansainvälinen rekrytointi on siis keskeisessä asemassa, ja tähän tavoitteeseen voidaan päästä kahta kautta. Suomen maabrändiä voidaan vahvistaa ja maahanmuuttoprosessia nopeuttaa.
”Laittaisin 80 prosenttia maahantulon nopeuttamiseen ja 20 prosenttia maabrändin kehittämiseen”, Gaily kertoo.
Painotuksen perustetut ovat hyvät. Valtiovalta voi rajatusti vaikuttaa huippuosaajan alkuperäiseen päätökseen ottaa työ vastaan Suomesta. Samalla tiedetään kuitenkin useista tapauksista, missä huippuosaaja on saatu rekrytoitua Suomeen ja jää jonoon odottamaan työlupaansa. Kun prosessissa kestää, tulee vastaan turhautuminen ja päätös Suomeen tulosta perutaan.
Toisaalta huippuosaajien rekrytointi on myös maabrändiä vahvistava prosessi. Suuret Woltin ja Supercellin kaltaiset menestystarinat ovat omiaan vahvistamaan Suomen maabrändiä ja ovat samalla syy muuttaa ulkomailta Suomeen. Näitä suuria menestystarinoita saadaan puolestaan lisää sitä kautta, että työperäisen maahanmuuton prosessia nopeutetaan.
