Makrotalous

EVAn kolkko raportti: Yli 160 000 suomalaisen mahdollisuudet työllistyä ovat hyvin vähäiset

Alhainen koulutustaso ja työhistorian puuttuminen heikentävät työllistymismahdollisuuksia.

Suomessa on 162 000 sitkeästi työtöntä, joiden todennäköisyys päästä töihin vuoden aikajänteellä ovat todella vähäiset. Tällaiseen johtopäätökseen päätyy konsultti Jussi Pyykkönen Elinkeinoelän valtuuskunta EVA:n tuoreessa selvityksessä.

Kun työttömällä on kaksi tai kolme työllistymistodennäköisyyttä vähentävää tekijää, hänen työllistymistodennäköisyytensä vuoden sisällä laskee noin kymmeneen prosenttiin. Tällaisia työttömiä on 26 prosenttia kaikista työttömistä.

Sitkeän työttömyyden kierteeseen päätymisen kannalta kolmella asialla on erityinen painoarvo, Pyykkönen toteaa EVA-selvityksessä. Näitä ovat koululutus, työhistoria ja työttömyyden pituus.

“Onko työttömällä peruskoulun jälkeistä koulutusta, onko hänellä ylipäänsä työhistoriaa, ja onko työttömyyskierre päässyt venähtämään kahden vuoden mittaiseksi? Jokainen kyllä-vastaus tekee työttömyydestä sitkeämpää”, Pyykkönen toteaa.

Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli rekistereiden mukaan yli 100 000 ihmistä, jotka ovat olleet työttömänä vähintään kuusi kuukautta viimeisen kahden vuoden aikana. Heitä on työttömistä 39 prosenttia.

Pitkittynyt työttömyys painottuu tyypillisesti myös ikääntyneempiin työttömiin. Pyykkösen mukaan läpi 2000-luvun pitkäaikaistyöttömistä yli puolet on ollut yli 50-vuotiaita. Aiemmin pitkittynyt työttömyys painottui nuorempiin ikäpolviin.

Koulutuksen puute selittää pitkittyneen työttömyyden ikäpainopisteen muutosta. Suomesta yksinkertaisesti häviävät työpaikat, joissa minkäänlaista koulutusta ei edellytetä, Pyykkönen toteaa. Työttömistä 26 prosentilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa ja tutkinnottomien työllisyysaste on noin 45 prosenttia.

Mitä pitkittyneelle työttömyydelle voidaan sitten tehdä?

”Sitkeän työttömyyden nujertaminen ei onnistu vähäisillä työllisyystoimilla. Riittävän vaikuttavat toimet edellyttävät sosiaaliturvan ja työllisyyspalvelujen kokonaisremonttia”, Pyykkönen arvioi.

Sosiaaliturvan Pyykkönen uudistaisi perustilillä ja osallistumistulolla.

Perustilin puolesta on puhunut esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja Elina Lepomäki. Perustilissä jokaisen kansalaisen oma henkilökohtainen sosiaaliturvatili, jossa sosiaaliturvan rahoittamiseen perittävät verot ja maksut ohjattaisiin noihin kansalaisten sosiaaliturvatileille, eikä valtion kassaan. Kansalaiset voisivat sitten vapaasti käyttää varoja tileiltään. Tukea saisi jopa nostaa sen jälkeenkin, jolloin tili menee miinukselle. Kun tuloja taas on, tilin saldo kasvaa.

Osallistumistulo puolestaan tarkoittaa sosiaaliturvan mallia, jossa tuen saaminen edellyttää aktiivista osallistumista yhteiskunnan toimintaan, kuten opiskeluun, työharjoitteluun tai vapaaehtoistyöhön.

Osallistumistuloa sovellettiin edellisen hallituksen lanseeraamassa aktiivimallissa. Työttömien työnhakijoiden halukkuus osallistua palveluihin lisääntyi aktiivimallin käyttöönoton jälkeen, kertoi VATT:n laatima aktiivimallin vaikutuksista laadittu loppuraportti. Selvityksen mukaan aktiivimalli kasvatti työttömien taloudellisia kannustimia lyhytaikaisten töiden vastaanottamiseen ja työllistymistä edistäviin palveluihin osallistumiseen. 

Työllisyyspalvelujen järjestämisvastuu tulisi Pyykkösen mukaan siirtää pysyvästi kunnille ja luoda kannustimet vaikuttaville työllisyystoimille.

”Suoritteiden sijaan kuntien palveluhankintojen maksuperusteeksi tulee määritellä tulokset. Tulospalkkio kannattaisi sitoa palvelun johdosta säästyneisiin etuuksiin, kertyneisiin veroihin tai työllistymistodennäköisyyksien kasvuun”, Pyykkönen sanoo.

Pyykkönen ehdottaa myös täsmätoimia: oppisopimuskoulutuksen laajentamista ja maahanmuuttajille uutta kotoutumissopimusta.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös