Irtiotto vauhdittuu pandemian kurituksesta. Amerikan ”hullut päivät” ovat pitäneet nosteessa myös Helsingin pörssin teollisuutta.
Nopeaa käännettä nousuun kuvastaa, että esimerkiksi hilliteräksen ja markkinasellun hinnat hipovat jo historiallisia korkeuksiaan.
Konkarisalkunhoitaja Hannu Angervuo nostaa yhdeksi positiiviseksi ennusteeksi Tilastokeskuksen uudet luvut, joissa teollisuuden uusien tilausten määrä ponnahti helmikuussa yli viidenneksen.
”Uudet tilaukset voi tulkita myönteiseksi merkiksi alkuvuoden osavuosiluvuille”, Angervuo toteaa. Angervuon mukaan teollisuus pystyi etenemään kaikilla toimialoillaan. Helmikuun tuotanto kiri 5,5 prosenttia suuremmaksi verrattuna vuoden takaiseen.
Eurooppa ottaa yhä pidempiä askeleita kohti revanssia. Kiinan ohella Amerikasta voi tulla yksi pelastaja teollisuuden uusissa tilauksissa, jotka ehtivät pudota yhtäjaksoisesti jo 13 kuukautta.
Konepajat vauhdissa
Tilausvirrat kohenevat Angervuon arvion mukaan enemmän toisella neljänneksellä verrattuna ensimmäiseen, mikäli pandemia ei tuo hidastuksia.
Esimerkiksi hissiyhtiö Kone on tasaiseen tahtiin julkistanut uusia tilausvoittojaan. Osakekurssikin on rikkonut yli 70 euron tason.
Outokumpu on puolestaan kuukaudessa kallistunut noin euron eli viiden euron tasolle. Wärtsilä, Metso, Konecranes ja Cargotec ovat julkistaneet uusia tilauksia. Valmet eteni isoille apajille laitetoimituksillaan Metsä Fibren Kemin tehtaalle.
Konepajat ja teräsyhtiöt, kuten ruostumattoman Outokumpu ja hiiliteräksen SSAB, pyörittävät yhteensä useiden miljardien eurojen liikevaihtoa rapakon takaisilla tehtaillaan.
Konepajojen vauhdinotosta Suomessa ja Euroopassa kertoo, että hiiliteräksen myynti lyö ennätyksiä. Kelojen tukkuhinnat ovat nousseet vuoden vaihteen 750 euron tasosta 900 euroon. Tukkureiden mukaan tehtaat myyvät jo ei oota” jopa loppvuodeksi ”myöhästyneelle tilaajalle.”
Helmikuun luvuista voi poimia mannaa myös metsäyhtiöille. Paperin ja kartongin tuottajat nostivat eniten eli lähes viidenneksen tilauksiaan sekä merkittävästi vientiään
Markkinasellun tonnihintakin on liikkunut korkealla eli noin 970 dollarin tasossa.
Pörssin vauhti on kova
Kiitävätkö pörssikurssit liian lujaa verrattuna alkuvuoden tuloksiin, joita tulee pian julki? Angervuo muistuttaa, että tulokset ovat laskeneet kolme vuotta peräkkäin yhteensä yli 20 prosenttia, ja samana aikana kurssit ovat nousseet vuoden 2017 tasosta noin 50 prosenttia.
Yllätyksenä voi pitää, että Yhdysvaltain tuottaja- eli tehdashinnat ovat kallistuneet hieman peräti yli neljä prosenttia 12 kuukauden liukuvalla aikajaksolla. Angervuo viittaa sijoittajariskiin inflaatiosta, eli teollisuuden palkat ovat kohonneet Yhdysvalloissa.
Sijoittajat pelaavat yhä enemmän varman päälle. Esimerkiksi sijoittajakonkari Erkki Sinkko korosti rikkaita yhtiöitä turvaksi pörssin turbulenssille.
Suurten sijoittajien osakeostot kohdistunevat yhä enemmän globaalisti operoiviin yhtiöihin, kuten konepajoihin metsäyhtiöihin, jotka ovat jopa velattomia ja kelvollisia osingon maksajia.
”Pelaaminen varman päälle” tulee ehkä näkyviin Helsingin pörssin ulkomaisten sijoittajien OMXH25-indeksissä, joka rikkoi viime viikolla ensimmäisen kerran historiassa yli 5000 pisteen rajan”, Angervuo toteaa.
Vuoden alusta 25 vaihdetuimman yhtiön indeksi on noussut 9,5 prosenttia.
”Vauhti on ennätysmäistä. Niin sanotun hajautetun eli perinteisen osakesalkun OMXHCAP-indeksille on vuoden alusta kertynyt nousua 9,9 prosenttia ja maksettujen osinkojen kanssa 11,5 prosenttia”, Angervuo jatkaa.
Suomalaisyhtiöiden asemat kansainvälisellä pelikentällä
Entä itse yhtiöt, jotka tuovat osinkoja? Piensijoittajat ja salkunhoitajat odottavat myös antia fuusioista, kuten Metso Outotecin sekä Konecranes Cargotecin osalta.
Eri yhtiöiden vuosikertomuksista voi peilata suomalaisten asemia globaaleilla pelinkentillä. Lukujen valossa yhtiöt ovat pitäneet pintansa. Tilauskirjoista voi lukea, että Outotecin fuusio on palkinnut Metsoa. Konserni saavutti viime tiikaudella noin 3,9 miljardin euron liikevaihdon ja 4,5 prosentin liikevoiton.
Yhdeksi verrokiksi voi nostaa esimerkiksi brittiläisen Weir Groupin, joka Mining liiketoiminta teki 1,6 miljardin euron liikevaihdon. Liikevoitto nousi Metsoa korkeammalle eli lähes 18 prosentin tasoa. Weir ei valmista murskaimia, joissa Metso Outotec on edennyt yritysostolla Pohjois-Amerikassa. Esimerkiksi amerikkalainen Terex hankki murskaimissa noin miljardin euron liikevaihdon.
Tanskalaisen FL Schmidtin voi lukea Outotecin kovimmaksi kilpailijaksi, joka teki viime tilikaudella noin 1,7 miljardin euron liikevaihdon ja kuusi prosenttia liikevoittoa.
Suomalaiset konepajat kirivät useista kilpailijoistaan ohi liikevaihdossa eivätkä jää jälkeen myöskään kannattavuudessa. Esimerkiksi itävaltainen Andritz myy sellutehtaita ja pehmopaperikoneita, kuten Valmetkin.
Andrizt teki Pulp and Paperissa 3,3 miljardin euron liikevaihdon ja lähes kymmenen prosentin liikevoiton. Myös Valmet saavutti lähes kymmenen prosentin liikevoiton 3,7 miljardin euron liikevaihdolla.
Valmet kilpailija suuremmissa koneissa eli saksalainen Voith teki 1,9 miljardin euron liikevaihdolla noin kuuden prosentin liikevoiton.
Merenkulun softatalo Wärtsilä meni noin 4,6 miljardin euron liikevaihdolla ohi saksalaisen MAN Energy Solutionsin, jonka liikevaihto oli 3,3 miljardia euroa viime tilikaudella. Wärtsilä voitti kirkkaasti myös MAN:n kannattavuudessa.
Proforma-lukujen mukaan noin seitsemän miljardin euron liikevaihtoa pyörittävä tuleva Konecranes Cargotec-konsernia voi osaltaan nostaa vastaiskuksi kiinalaisjäteille, kuten ZPMC:lle ja Sanylle. ZPMC:n vuositason liikevaihdon voi arvioida yli kolmeksi miljardiksi euroksi. Vuosikertomuksista voi laskea, että Sany operoi vuositasolla noin miljardin euron liikevaihdolla satamien laitteissa.
Eri yhtiöiden vuosikertomuksista käy ilmi, että konepajayhtiöiden tilauskertymät putosivat kaikilla samaa rataa viime tilikaudella.
