Uusien teknologioiden kuten tekoälyn, robotiikan ja digisovellusten esiinmarssi työelämässä on aiheuttanut vilkasta keskustelua ja spekulaatioita tulevaisuuden työelämästä. Tutkijat ennustavat, että uudet teknologiat vaikuttavat erityisesti selkeärakenteisiin ja rutiininomaisiin työtehtäviin.
Eri arvioiden mukaan Suomessa 7–35 prosenttia työtehtävistä automatisoidaan tulevien noin 10–20 vuoden kuluessa. Maailmanlaajuisesti ennustetaan, että uudet teknologiat vaikuttavat jopa 60 prosenttiin kaikista työtehtävistä.
Rutiinitehtävien väheneminen on yleensä nähty myönteisenä asiana. Se on historian saatossa tehnyt ihmistyöstä kevyempää. Automatisaatio on myös lisännyt ihmisten vapaa-aikaa.
Kolikolla on kuitenkin toinenkin puolensa.
Tulevaisuuden työn keskeinen ilmiö on pitkäaikaisten työsuhteiden väheneminen ja freelance-pohjaisten työsuhteiden yleistyminen. Epävarmuus siis toimeentulosta ja työn jatkuvuudesta kasvaa.
Lisäksi Åbo Akademissa tehdyn tutkimuksen mukaan rutiininomaisten työtehtävien korvaaminen älytekniikalla voi kuitenkin johtaa siihen, että työtä ei välttämättä enää koeta mielekkääksi.
Työsuhteet muuttuvat, mutta ihmisen perustarve tulla nähdyksi ja kuulluksi, kuulua osaksi yhteisöä pysyy samana.
”Tunnetason keskusteluyhteys työntekijöihin on tärkeä. Tiedätkö johtajana, mistä tekijöidesi työn merkityksellisyys kumpuaa ja millaiset arvot heitä ohjaavat? Emotionaalinen yhteys nostaa sekä suoritusta että sitoutumista”, Työelämätalon liiketoimintajohtaja Sini Lindholm Shortumilta sanoo.
Jatkossa menestystekijöitä ovat tietoisuustaidot, oppimisketteryys ja keskustelutaidot. Johtamista määrittää kontrollin sijaan luottamus. Uuden ajan johtajuudessa vallan ja kontrollin tilalle tarvitaan tietoisuustaitoja, tunnesäätelyä, valmentavaa otetta ja keskustelun kulttuuria, jonka ytimessä on luottamus.
”Kun otamme oman tunnerekisterimme hallintaan, olemme enemmän läsnä, emme toimi myrkyllisesti haitallisten tunteiden vallassa, huomaamme pienetkin signaalit ja päätöksenteko paranee. Keskusteleva kulttuuri ehkäisee työtehoja laskevan tunneilmaston kehittymistä”, Lindholm kertoo.
Pitkän linjan kehitysjohtaja Niklas Nordling Nokialta vertaa nykyajan tietotyöyhteisön johtamista huippu-urheilujoukkueen valmentamiseen.
”Johtajan tulisi urheilujoukkueen valmentajan tavoin varmistaa, että joukkueella on riittävät henkiset ja fyysiset resurssit, jotta se voi yltää parhaaseen potentiaaliinsa kestävästi ja terveellisesti. Tietotyöläisen tuottavuus ja hyvinvointi on ajattelun laadukkuutta, ongelmaratkaisukykyjä, vuorovaikutustaitoja ja tunnesäätelyä. Johtajan tehtävä on edistää näitä palautteenannolla ja oppimista kannustavilla työtavoilla.”
Arvioiden mukaan noin puolet työstä robotisoituu vuoteen 2030 mennessä, mikä merkitsee luovien, kognitiivisesti haastavien ja vuorovaikutusta vaativien tehtävien lisääntymistä.
”Tietotyön tuottavuudelle täytyy asettaa uudenlaisia mittareita, vaativaan aivotyöhön ei riitä virtaa kahdeksaksi tunniksi, ja uupuminen tulee kalliiksi. Automatisaation seurauksena rutiinien tarjoamat työpäivän lempeät laaksot poistuvat. Jatkossa meidän on tietoisesti luotava pysähtymisen paikkoja työpäivään”, Lindholm ja Nordling sanovat.
Vastuiden ja odotusten epäselvyys lisäävät pahoinvoinnin riskiä entisestään.
”Työntekijäsuhteen rapautumista tulisi ehkäistä vuorovaikutuksella ja emotionaalista yhteyttä ylläpitämällä. Psykologisesti turvallinen työkulttuuri on merkittävä luovuuden ja uudistumisen edistäjä. Arvostuksen tunne ja edistymisen kokemus ovat motivaatiomme kannalta keskeisiä. Ilman näitä ja yhteyttä toisiimme voimme pahoin”, asiantuntijat painottavat.
