Jihadistijärjestö ISIS on kukistettu, mutta järjestöllä on edelleen 10000 taistelijaa Irakissa. Yhdysvallat tulee vetäytymään Afganistanista syyskuussa ja maa on sisällissodan partaalla. Iran ja Kiina ovat allekirjoittaneet yhteistyöasiakirjan, jolla on poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen ulottuvuus.
Djiboutissa Saudi-Arabian takapihalla Kiinalla on sotilastukikohta. Kiina on myös ollut sovittelemassa rauhanneuvotteluita Afganistanin keskushallinnon ja Talibanin välillä. Iranin kanssa solmitun yhteistyöasiakirjan mukaan Kiina tulee investoimaan Iraniin 400 miljardia dollaria. Nämä ovat kaikki tärkeitä tekijöitä Kiinan silkkitiehankkeessa ja sen vaikutusvallan lisääntymisessä kansainvälisessä politiikassa.
Talouspakotteet ja Iran
Iraniin kohdistuu neljänlaisia talouspakotteita. Iran tukee terrorismia kuten Libanonissa toimivaa Hizbollahia. Iranilla on heikko ihmisoikeustilanne, josta esimerkkinä on se, että maassa teloitetaan väkilukuun nähden maailmassa eniten ihmisiä.
Lisäksi Iran yrittää rakentaa itselleen ydinasetta sekä ballistisia ohjuksia joihin voi sijoittaa ydinkärkiä. Presidentti Donald Trumpin kaudella talouspakotteet Irania kohtaan lisääntyivät, kun Trump yksipuolisesti irtaantui Barack Obaman aloitteesta solmittuun ydinsopimukseen.
Taloustilanne on Iranissa heikko ja maassa on kesäkuussa presidentinvaalit, joissa radikaalit ja vallankumouskaarti ovat vahvoilla. Inflaatio on yli 40 prosenttia, valtionjohtaja on yli 80-vuotias ja kansalaisyhteiskunta kyseenalaistaa teokratian. Iranissa oli suuret mielenosoitukset vuosina 2018 ja 2019, jotka kukistettiin brutaalilla voimalla. Väestöstä enemmistö on alle 30-vuotiaita ja he haluavat mahdollisuuksia elämässä.
Epäpyhä allianssi
Iran on hakenut turvaa autoritaarisilta valtioilta, joilla on samankaltainen maailmankuva, kun islamilaisella tasavallalla. Yhteistyö Venäjän kanssa alkoi viimeistään vuonna 2015, kun Venäjä liittyi tukemaan Basar al-Assadin hallintoa Syyriassa. Kiinan kanssa Iran solmi 25 vuotisen yhteistyöasiakirjan vuonna 2016, mutta maaliskuussa 2021 sopimus vahvistettiin maiden ulkoministerien toimesta.
Iranin ja Kiinan yhteistyöasiakirja on jaettu viiden vuoden osiin. Sopimus muistuttaa Suomen ja Neuvostoliiton 6. huhtikuuta 1948 solmimaa ystävyys, yhteistoimista ja keskinäinen avunanto -sopimusta. Myös Venäjä on sopimuksen osapuoli.
Yhteistyöasiakirjan mukaan Kiina tulee investoimaan Iranin öljy- ja kaasusektoriin ensimmäisen viiden vuoden aikana 280 miljardia dollaria. Tämä on merkittävä askel Kiinalle, sillä Bill Clinton oli vuonna 1996 asettanut Iranin öly- ja kaasusektorille talouspakotteita, jotka ovat jatkuneet näihin päiviin saakka. Kiinan investoinnit Iranin öljy- ja kaasusektoriin on merkki Yhdysvaltain vallan murenemisesta kansainvälisessä politiikassa.
Yhteistyöasiakirjalla on myös sotilaallinen ulottuvuus johon myös Venäjä kuuluu. Yhteistyötä tehdään erityisesti maa- ja ilmavoimien suhteen. Lisäksi maiden tiedustelupalvelut suostuvat yhä tiiviimpään tietojenvaihtoon. Iran on myös luopunut osittain suvereniteetistaan, sillä Kiinalla on sopimuksen mukaan oikeus tuoda joukkoja Iraniin turvaamaan Kiinan investointeja.
Ensimmäisen viiden vuoden jälkeen Kiinan on tarkoitus nostaa investointien määrää rahallisesti. Kiinan sotilas-infrastruktuuri on Yhdysvaltain talouspakotteiden kohteena. Tämä tarkoittaa Iranille, ettei se voi solmia Yhdysvaltain kanssa taloudellisia sopimuksia, jos jonain päivänä Iraniin tulisi länsimielinen hallinto. Kiina haluaa sitoa Iranin omaan taloudelliseen etupiiriin eikä Iranin papistolla ole muuta vaihtoehtoa, kun tarttua tilaisuuteen.
Iranilla on maailmassa toiseksi eniten naapureita, jos merirajat lasketaan mukaan. Siksi Iran on Kiinalle tärkeä maa silkkitie projektissa, johon kuuluu kaiken kaikkiaan 138 maata.