Tavoitteen saavuttamiseksi liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee autokannan uudistamiseen peräti neljää tukea.
Liikenne- ja viestintäministeriö kertoo käynnistävänsä lakihankkeen valmistellakseen sähkö- ja kaasukäyttöisten ajoneuvojen hankintatukia.
Ministeriön tavoitteena on uudistaa ajoneuvokantaa, mikä pienentää liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä. Uusia tukia olisivat sähkö- ja kaasukäyttöisten pakettiautojen hankintatuki ja sähkökäyttöisten kuorma-autojen hankintatuki.
Uudet tuet sekä nykyisten hankinta- ja konversiotukien jatkaminen ja tukisumman korottaminen ovat osa hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, josta tehtiin periaatepäätös viime viikolla. Tiekartan tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.
Tiekartta koostuu kolmesta eri vaiheesta, joista ensimmäinen sisältää useita tukia ja kannustimia vähäpäästöisen liikenteen edistämiseksi.
Liikenne aiheuttaa viidesosan Suomen päästöistä, ja tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin 94 prosenttia. Kotimaan liikenteen päästöistä henkilöautojen osuus on noin 54 prosenttia ja paketti- ja kuorma-autojen noin 41 prosenttia. Raideliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä on alle prosentin.
Tukien rahoituksesta ei ole vielä päätetty, mutta tukien määrärahat käsiteltäisiin vuoden 2022 talousarvion sekä vuosien 2023-26 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä.
Hallitus on tiekartassa asettanut nopean ja kunnianhimoisen tavoitteen.
Ministeriön tavoitteena on nopeuttaa teknologista siirtymää, jotta nolla- ja vähäpäästöisten autojen osuus uusista myytävistä henkilöautoista kasvaa nykyisestä noin 20 prosentista mahdollisimman lähelle sataa prosenttia vuoteen 2030 mennessä.
Lisäksi hallituksen tarkoituksena on edistää nolla- ja vähäpäästöisten pakettiautojen ja kuorma-autojen osuutta liikenteessä. Pakettiautoista ja kuorma-autoista vielä valtaosa kulkee dieselillä tai bensiinillä. Kuorma-autojen osuus liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä on suuri: kotimaan liikenteen päästöistä henkilöautojen osuus on noin 54 prosenttia ja paketti- ja kuorma-autojen noin 41 prosenttia.
Hankintatuen avulla voitaisiin helpottaa myös yritysten siirtymistä pois fossiilisesta dieselistä.
Autojen energiatehokkuudella ja käyttövoimilla on liikenne- ja viestintäministeriön mukaan keskeinen rooli liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä.
”Elämme maailmanlaajuista siirtymäkautta, jossa liikkuminen ja kuljetukset muuttuvat ilmastoystävällisemmiksi. Myös Suomessa kehitetään vientituotteiksi asti uusia teknologioita ja fiksuja käytäntöjä. Päästövähennys on itse asiassa seuraus tehokkaista ratkaisuista, joihin valtio tarjoaa monia tukia ja kannustimina niin yrityksille kuin kansalaisille”, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Eniten kysymyksiä fossiilittoman liikenteen tiekartassa herättää sen vaikutus autoilun kustannuksiin.
Hallitus nimittäin jatkaa myös fossiilisten polttoaineiden kansallisen päästökaupan sekä ajoneuvokilometreihin ja tieluokkiin perustuvan liikenneveromallin valmistelua. Näiden on ennakoitu nostavan polttoaineen hintaan.
Iltalehdelle antamassaan haastattelussa ministeri Harakka kuitenkin tyynnyttelee autoilijoiden huolia.
”Pelote- ja propagandalaskelmat hinnannousuista on tehty jopa vuosia ennen kuin toimenpideohjelma on julkaistu. Ne eivät huomioi sitä, että polttoaineen hinta ei tämän hallituksen toimilla havaittavasti nouse vuoteen 2030 mennessä”, Harakka sanoo Iltalehdelle.
Lakihankkeessa valmistellaan neljää tukea:
1) uusi hankintatuki sähkö- ja kaasukäyttöisille pakettiautoille vuosina 2022-2025
2) uusi hankintatuki sähkökäyttöisille kuorma-autoille ja nykyisen kaasukäyttöisten kuorma-autojen hankintatuen jatkaminen ja korottaminen 2022-2030
3) nykyisen täyssähköautojen hankintatuen jatkaminen vuosina 2022-2025 ja tukisumman korottaminen
4) nykyisten konversiotukien jatkaminen bensiiniauton muuttamiseksi etanoli- tai kaasukäyttöiseksi 2022-2030
Tukien määrärahat on tarkoitus käsitellä vuoden 2022 talousarvion sekä vuosien 2023-26 julkisen talouden suunnitelman yhteydessä. Tuet on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2022.
