Markkinakommentit

Inflaatioriski ajaa USA:n vipurahastoja myyntilaidalle

Sijoittajat ovat joutuneet hämilleen Yhdysvalloissa, jossa hedgerahastot eli niin sanotut vipurahastot ovat viime viikkoina vauhdittaneet myyntejään pörssiosakkeissa. 

Vipurahastot käyttävät osakeostoissaan merkittävästi ”velkavipua”. Mikäli osakkeiden myynnit paisuvat entisestään, saattavat rahastojen operaatiot heijastua myös Helsingin pörssiin.  

Konkarisalkunhoitaja Hannu Angervuo seuraa tiiviisti Yhdysvaltain pörssiä ja sanoo, että rapakon takaiset pörssipiirit eivät ole löytäneet kaikki peittävää syytä rahastojen merkittäviin myyntioperaatioihin.  

”Rahastojen myynnin syistä on tullut sijoittajapiirien kiistelyn aihe. Yhden analyysin mukaan rahastot lähtevät siitä, että kurssinousu tasaantuu Yhdysvalloissa nousevan inflaation ja kallistuvien korkojen seurauksena.”  

Tilastojen mukaan vipurahastot ja myös muut institutionaaliset sijoittajat ovat loppukeväästä tyhjentäneet salkkujaan mittavilla volyymeillä eli sadoilla miljardeilla dollareilla. Tilastoja rahastojen ostoista ja myynneistä on pystynyt seuraamaan vuodesta 2008. 

Jos korot nousevat inflaation torjunnassa, siirtyvät sijoittajat osakkeista lyhyen koron papereihin.  

Angervuon arvion mukaan osa sijoittajista laskee ilmeisesti, että ”kaikki hyvä” eli elvytys ja pandemian kuriin saaminen rokotuksilla on jo diskontattu eli mennyt sisään osakekursseihin. 

”Diskonttauksen seurauksena osakemarkkinoilla koittaisi noin kymmenen prosentin rekyylin paikka, mikä vastaa alkuvuoden pörssin nousuprosenttia”, Angervuo jatkaa Yhdysvaltain pörssipiirien, kuten Bank of American analyysien nojalla.  

Yhden spekulaation mukaan Yhdysvalloissa indeksit yleensä kohoavat etenkin marraskuun ja huhtikuun välisenä aikana.  

”Ja sitten osakekurssit kehittyvät heikosti tai jopa laskevat syksyä kohden eli pimeänä aikana,” Angervuo valaisee markkinoiden heilahduksia valon ja pimeyden vaihteluilla.  

Yhdysvaltain pörssiyhtiöiden tuloskehitys on kuitenkin kirkkaasti ylittänyt analyytikoiden ennusteet. Angervuon kokoamien tietojen mukaan reilusti yli 80 raportoineista yhtiöistä on kirinyt yli ennusteen ensimmäisellä neljänneksellä. Yhtiöiden yhteenlasketut tulokset ovat parantuneet 49,4 prosentin verran.  

Maaliskuun työllisyysluvuista tuli kuitenkin pettymys. Markkina-arvioiden mukaan korot jäävät siten matalle tasolle pitkäksi aikaa ”työllisyyden nimissä”. Osakekurssit ponnahtivatkin viime viikolla uuteen ennätykseen.  

Inflaation uhka on jo tuupannut reaalikorkoja nousuun. Esimerkiksi 10-vuotisten lainojen korko oli maaliskuussa 1,6 prosenttia. Uutistoimisto Reutersin ennusteen mukaan 10 vuotisten lainojen korko yli 1,9 prosentin tasolle vuoden loppuun mennessä.  

Yhdysvaltain inflaatiovauhti eli rahan arvo lasku oli maaliskuussa 2,6 prosenttia ja helmikuussa 1,7 prosenttia. Etenkin bensiinin hinnat kallistuminen ruokki inflaatiolukemia. 

Keskuspankki eli Fed seuraa pohjainflaatioita, joka nousi vain 0,3 prosenttia eli 1,2 prosenttiin maaliskuussa. Pohjainflaation luvuista jää pois muun muassa ruoka ja polttonesteet.       

Inflaation riskiä voi jäljittää raaka-aineiden hintojen nousupiikistä. Teräksen hinta on hypännyt noin 60 prosenttia Yhdysvalloissa. Kuparikin rikkoo historiallisia hintahuippuja. Komponenttipula hiertää laitevalmistajia sekä autoteollisuutta.  

Piensijoittajalle voi käydä ylivoimaiseksi kartoittaa riskejä, jotka pitävät sisällään liikkuvina osina velkapapereita, korkoja ja osakekursseja.  

Angervuo sanoo, että sijoittajan on syytä varautua riskeihin tai paremminkin myllerrykseen, mikäli inflaation vauhti kiihtyy nykyisen alle kahden prosentin sijaan kolmen tai neljän prosentin tasolle. Jos lyhyet korot nousevat, niin esimerkiksi 10-vuotisten korkopapereiden hinta laskee, ja päinvastoin.  

”Eli sijoittajien tuotto pitkissä velkapapereissa pehmenee käsiin, mikäli lyhyiden korkojen nopea nousu käy toteen vastavetona inflaatiolle. Jos pitkät korot nousevat jopa neljä tai viisi prosenttia, niin osake- ja korkomarkkinat saattavat mennä enemmän tai vähemmän sekaisin”, Angervuo jatkaa.  

”Ehkä vipurahastot ennakoivat massiivisina sijoittajina tulevia riskejä”, Angervuo toteaa lopuksi.  

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös