Makrotalous

Kiinteistövero on ekonomistien suosikkivero – kunnalle ilmainen lounas

Kiinteistöveroon liittyy yksi tärkeä ominaisuus, minkä ansiosta talousasiantuntijat pitävät sitä vähemmän haitallisena kuin monia muita veroja.

Verohallinnon ennakkotietojen perusteella kiinteistöveron tuotto nousee tänä vuonna noin 59 miljoonaa suuremmaksi kuin viime vuonna, mikä tarkoittaa noin 3,1 prosentin kasvua. Verohallinto kerää kiinteistöveroja tänä vuonna kunnille arvioilta 1 999 miljoonaa euroa.

Verohallinnon mukaan syynä kiinteistöveron tuoton kasvuun tänä vuonna ovat kuntien tekemät kiinteistöveroprosenttien nostot ja kiinteistöjen verotusarvojen kasvu.

Mikäli ekonomisteilta kysytään, ei tässä kehityksessä ole syytä huoleen.

Nimittäin selvä enemmistö ekonomisteista, peräti 69 prosenttia, katsoo, että maapohjaan kohdistuvalla kiinteistöverotuksella tulisi kerätä nykyistä enemmän verotuloja. Toista mieltä on vain reilu kymmenesosa (12 %), ja viidesosa (19 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä.

Tämä käy ilmi Ekonomistikoneen kyselystä. Ekonomistikone selvittää, mitä suomalaiset taloustieteilijät ajattelevat talouden tärkeistä aiheista.

Ekonomistit pitävät maapohjan kiinteistöverotuksen hyvänä puolena etenkin sitä, ettei siihen juuri liity kielteisiä kannustinvaikutuksia.

VATT:n tutkimusjohtaja Essi Eerola on yksi niistä ekonomisteista, joka kannattaa verotulojen keräämistä kiinteistöverolla nykyistä enemmän. Hänen mukaansa maapohjan veron keskeinen hyvä puoli on se, ettei se vaikuta omistajan kannustimiin.

”Lisäksi jos tontin verotusarvo seuraa sen käypää arvoa, vero kohdistuu sinne, missä maan arvo nousee esimerkiksi kunnan investointien seurauksena”, Eerola toteaa.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju puolestaan toteaa, että sekä kiinteistövero, tonttivuokrat että kaavoitusmaksut riippuvat tällä hetkellä liikaa tontille rakennettavan rakennuksen koosta.

”Vero pitäisi muuttaa pelkästään sijainnista ja tontin koosta riippuvaksi”, Kangasharju esittää.

VATT:n tutkimusprofessori Tuomas Kosonen muistuttaa, että taloustieteessä pidetään yleisesti maapohjaan sidottua verotusta tehokkaana, koska se ei aiheuta käyttäytymisvaikutuksia. Maapohja kun ei muutu veron myötä.

”Siten verotuksen painopisteen siirtäminen tähän pohjaan voisi olla verotuksen tehokkuustappioita minimoivaa. Verotuksen tehtävä on myös uudelleenjakaa tuloja, ja se on edelleen kätevintä tehdä tuloverotuksen avulla, joten kaikkea veropohjaa ei kuitenkaan voi kiinteistöverotuksella hoitaa”, Kosonen toteaa.

Maapohjan verottamista voidaan perustella sekä tehokkuudella että tulonjaolla, toteaa VATT:n johtava tutkija Teemu Lyytikäinen.

”Maan arvoon kohdistuvalla verolla ei ole haitallisia kannustinvaikutuksia, kunhan verotusarvo on määritelty niin, että se ei riipu maanomistajan toimista. Maapohjan veron korotus koituu maanomistajien maksettavaksi, jotka kaiketi harvoin ovat kovin pienituloisia”, Lyytikäinen toteaa.

2 kommenttia

2 kommenttia

  1. Timo

    26.5.2021 at 18:22

    Veronkorotuksia on helppo esittää, kun ei tarvitse surra, kuinka pienituloiset ja perikunnat maksavat veronsa. Ikuinen verovankeus, kun kukaan ei taloja ja tontteja osta.

  2. Hannes

    1.6.2021 at 11:54

    Käyttämättömiä asuntoja kaupunkialueella tulisi verottaa. Esimerkkinä jos venäläinen uusrikas haluaa omistaa useammaan kalliin kakkosasunnon Helsingissä, hänen tulisi maksaa siitä extraa, koska asunto on pysyvästi poissa kiinteistömarkkinoilta (omistajalla ei taloudellista painetta laittaa vuokralle/myydä edes matalasuhdanteessa).

    Kiinteistön käyttö voitaisiin tarkistaa vesi/sähkölaskusta. Käyttödatasta on helppo poimia todellisen asumisen tuottama kulutuskäyrä.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös