Sijoittajan verotus

Ekonomisti: Suomi on alhaisen osinkoverotuksen vuoksi veroparatiisi vaurastuneille

STTK:n ekonomisti Antti Koskela kritisoi Suomen alhaista listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta.

Suomessa listaamattomasta yhtiöstä saadun osingon verokohtelu määräytyy yhtiön osakkeille lasketun matemaattisen arvon perusteella.

Osingosta, joka vastaa enintään 8,0 prosenttia osakkeen matemaattisesta arvosta, on 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa. Tällöin osinkoa voi yksi henkilö saada vuodessa enintään 150 000 euroa, jonka osinkovero on 7,5 prosenttia. Sen ylittävästä osingosta veronalaista pääomatuloa on 85 prosenttia.

Osinkojen verotus pörssiyhtiöstä poikkeaa merkittävästi listaamattomien yhtiöiden osinkojen verotuksesta. Tavallisen osakesäästäjän saama osinko listatuista yhtiöistä on osittain verovapaata ja osittain verotettavaa pääomatuloa. Yksityishenkilön ja kuolinpesän saamasta osingosta 85 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa.

Listattujen yhtiöiden pääomatulona verotettavasta osingon osasta menee veroa 30 prosenttia. Jos osingon ja muiden verotettavien pääomatulojen yhteismäärä verovuonna on suurempi kuin 30 000 euroa, pääomatulon veroprosentti on 34.

Osingosta menevän veron määrä pörssiyhtiöstä on siten joko 25,5 tai 28,9 prosenttia.

Pörssiyhtiöistä saatavien osinkojen verotus on siis Suomessa selvästi kireämpää kuin listaamattomien yhtiöiden verotus.

Miksi vaurastumiseroista ei puhuta?

Palkansaajajärjestö STTK:n ekonomisti Antti Koskela kritisoi listaamattomien yhtiöiden alhaista osinkoverotusta.

”Listaamattomien yritysten antelias verotus ei ole talouskasvulle tai investoinneille millään tavoin välttämätöntä. Sen voi päätellä jo siitä, että missään vertailukelpoisessa maassa listaamattomien ja listattujen yritysten maksamien osinkojen verotuksen ero ei ole näin räikeä”, Koskela toteaa blogissaan.

Koskela myös ihmettelee, miksi Suomessa ei vaurastumiseroista puhuta yhtä paljon kuin tuloeroista.

”Tämä on outoa kun ottaa huomioon, että varallisuuserot kasvavat Suomessa rivakasti, mutta tuloerot oikeastaan eivät. Ehkä hiljaisuuden syy on se, että tuloeroista on helpompi uutisoida, koska ansiot voi helposti nähdä vuosittaisista verotiedoista.”

Koskelan mukaan varallisuuserot vaikuttavat ihmisen elämään vähintään yhtä paljon kuin tuloerot.

”Varallisuus esimerkiksi turvaa yksilöä erilaisissa taloudellisissa kriiseissä puskurin tavoin. Lisäksi varallisuus mahdollistaa kulutusta yli ansioiden. Varallisuudelle kertyy myös yleensä korkoa tai arvonnousua”, ekonomisti toteaa.

Listaamattomien yhtiöiden alhainen verotus johtaa Koskelan mukaan niin sanottuun tulonmuunnokseen.

”Kaikki tämä johtaa siihen, että ansiotuloja yritetään melko laajalti muokata pääomatuloiksi. Tätä kutsutaan tulonmuunnoksi, ja ilmiö on Suomessa yleinen. Varsinkin ansiotulohaitarin yläpäässä henkilö hyötyy suuria summia, jos kykenee esittämään tulonsa pääomatuloina.”

Suomessa vaurastuminen on vaikeaa, mutta vauraana pysyminen on helppoa, Koskela väittää.

”Tai kerran vaurastuttuaan on melko helppoa rikastua yhä lisää. Pääomien tuottaman voiton verotus kun on huokeaa verrattuna korkeiden ansioiden verotukseen. Erityisesti jos pääoma sattuu olemaan listaamattomien yritysten osakkeita.”

Suomi on Koskelan mukaan veroparatiisi vaurastuneille, mutta sangen haastava maa vaurastumaan pyrkiville.

”Ehkä lottoaminen on siksi niin suosittua. Ainakin vaikeasti perusteltavasta listaamattomien yritysten verohuojennuksesta tulisi luopua, tai vähintään loiventaa sitä”, ekonomisti esittää.

Verohuojennukselle on syynsä

Listaamattomien yhtiöiden osinkoverolle löytyy myös puolustajansa.

Suomessa yrittäjä ei voi saada yrityksestään varoja kokonaan verovapaana, muistuttaa Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen.

Kuismanen muistuttaa, että osinkoverotuksen huojennuksessa on kyse kahdenkertaisen verotuksen huojentamisesta. Maksetuista osingoista on verotettu ensin yrityksen tasolla ja sitten toiseen kertaan omistajan tasolla.

”Tämä ei ole suomalainen erikoisuus, ja usein tarkoituksenhakuisesti jätetään huomiotta yhtiön ja sen omistajan verotuksen kokonaisuus. Näin annetaan kuva, että varoja voisi nostaa kokonaan verovapaasti”, Kuismanen toteaa.

Lisäksi listaamattomien yhtiöiden huojennettu osinko edellyttää, että yritykselle on kertynyt nettovarallisuutta.

”Jotta 150 000 euroa olisi mahdollista jakaa huojennettuna osinkona, nettovarallisuuden tulee olla 1 875 000 euroa. On muodikasta todeta, että yrittäjä voi nostaa verovapaasti jopa 112 500 euroa. Mainitsematta jää, että summasta on maksettu yhteisöveroa 22 500 euroa, ja lisäksi yritykset muun muassa tilittävät arvonlisäveroja, pidättävät ennakkoveroja, maksavat työnantajamaksuja ja niin edelleen”, Kuismanen havainnollistaa.

1 kommentti

1 kommentti

  1. Timo

    2.5.2021 at 12:55

    Kojamon jakamat verovapaat osingot ”yleishyödyllisille” järjestöille, mm. ammattiliitoille on veroparatiisien kruunaamaton ykkönen Suomessa. Sinne se 30-34 % pääomavero tulee määrätä. Voisi aateveljet olla ylpeitä maksaessaan veroa yhteiseen hyvään.

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös