Peikko Group on vuonna 1965 perustettu suomalainen betonirakenteiden liitososiin, liittorakenteisiin ja tuulienergiaratkaisuihin erikoistunut perheyritys. Yhtiön ratkaisuja käyttävät esimerkiksi betonielementtien valmistajat, rakennusliikkeet, rakentajat, rakennuttajat, lattiaurakoitsijat, konevalmistajat, voimalaitossuunnittelijat, arkkitehdit ja rakennesuunnittelijat.
Yhtiön nopeaa irtiottoa pandemian kahleista kuvastaa, että noin kaksikymmentä rekkaa lähtee viikossa täydessä teräslastissa Lahden tehtaalta. Yksi rekoista kuljettaa konttia, jossa teräsrakenteet aloittavat pitkän taipaleen kohti Englannin uutta Hinkley Point C -ydinvoimalaa.
Toimitusjohtaja Topi Paananen kertoo tehdasrakennusten edustalla, että tilauskanta on noussut noin 85 miljoonaan euroon eli ennätystasolle toukokuun alkuun mennessä. Vauhdinoton nopeuttaminen vaatii nyt lisää myyntiä ja palveluja.
”Peikko palkkaa noin puolisataa uutta työntekijää myyntiin sekä tekniseen asiakaspalveluun”, Paananen kertoo.
Uudet työntekijät sijoittuvat etenkin betonirakentamisen deltapalkeistaan tunnetun Peikon eri globaaleille myyntialueille, kuten Eurooppaan ja Aasiaan, jossa Peikon myynti kattaa muun muassa Malesian ja Singaporen sekä Korean.
Paananen korostaa ”paikallisia osaajia”. Peikko myy nyt deltapalkin ohella muun muassa betonirakentamisen teräskiinnikkeitä yli 30 maahan ja operoi globaalisti 13 tehtaallaan, joista suurimmat sijaitsevat Lahdessa, Liettuassa ja Slovakiassa.
300 miljoonan euron liikevaihtotavoite
Yritys työllistää vajaa pari tuhatta henkilöä. Peikko turvaa myös investoinneillaan Lahden tehtaiden tuotantoa ja insinöörityötä.
Paananen joukkueineen on vauhdittanut pitkillä loikilla Peikkoa, jolle kertyi noin 239 miljoonaa euroa liikevaihtoa viime tilikaudella ja liikevoittoa noin 14 miljoonan euron verran.
Liikevaihto otti plussaa noin seitsemän miljoonaa euroa verrattuna toissa vuoteen. Paananen jatkaa, että 11 vuotta sitten liikevaihto oli 73 miljoonaa euroa.
Paananen lähtee tavoitteesta, jonka mukaan liikevaihto rikkoo 300 miljoonan euron rajapyykin ensi vuonna. Elvytyskin antaa osaltaan vetoapua.
”Tavoitteena on nostaa liikevaihtoa vajaan kolmanneksen. Euroopan elvytyskin peesaa jo tilauksissa. Valtiot ovat käynnistäneet julkista rakentamista, kuten sairaaloita. Lisäksi uusiksi kohteiksi ovat yksityisellä puolella tulleet ns. hybridirakennukset, joissa on toimistoja, asuntoja ja liiketiloja,” Paananen kuvaa tilausvirtojen käänteitä.
Pandemia langetti pienen notkahduksen tilauksiin. Paananen kertoo, että rakennustyömaita meni toviksi eri Euroopan osissa kiinni, mikä hidasti toimituksia, mutta ei leikannut loppuvuoden huippukorkeaa tilauskantaa.
Peikon deltapalkit korvaavat esimerkiksi paikallavalettuja betonipalkkeja ja jäävät osaksi lattialaatostan rakennetta.
Paananen arvioi, että Peikon deltapalkilla on maksimissaan vain noin prosentin osuus yhteenlasketusta Euroopan palkkimarkkinoista, jossa betoni pitää pitkää etumatkaa.
”Miljardinkin liikevaihto deltapalkissa vastaisi vain pientä siivua kannatinpalkkien koko markkina-arvosta. Peikko on luonut innovaatioillaan ja tuotteillaan pitkälle oman kysyntänsä”, Paananen jatkaa.
Tuottavuutta digitalisaatiolla
Peikko on pitänyt yllä rivakkaa investointitahtia tuotekehityksen ohella tehtaisiinsa sekä tietojärjestelmiin eli digitalisointiin, joka on luonut iskua suunnitteluun ja myyntiin.
Digi luo yhä nopeamman linkin tilaajien, suunnittelun sekä tuotannon välille.
Paananen seuraa sitten sata metriä pitkässä hallissa teräslevyjen etenemistä leikkaukseen ja automattihitsaukseen.
”Teräksen käsittelyn ERP-tietojärjestelmämme menee uusiksi. Työntekijämme tulevat käyttämään tietokoneen sijasta mm. tabletteja. Digitalisointi nostaa laatua, tuottavuutta ja nopeutta, Paananen toteaa.
Teräksiset kiinnityslevyt, joita valmistuu pienemmässä hallissa, lujittavat ydinvoimalan seinärakenteita. Paananen viittaa niin sanottuun kaaritapitushitsaukseen, jossa hitsaus tehostuu alumiinisen osan ja keraamisen renkaan avulla.
”Teräksen on kestettävä kovaa vääntöä, mikä vaatii tarkkaa testausta tehtaalla. Toimitukset ydinvoimalaan tekevät useita miljoonia euroja. ”
Tehdas valmistaa jonkin verran myös rakenteita ruostumattomasta teräksestä, jota materiaalia tulee tai on tullut Intiasta.
Pandemia on hidastanut ja pysäyttänytkin joidenkin erikoistuotteiden tuontia Intiasta. Paananen kertoo, että terästehdas Intiassa joutui luovuttamaan happipullonsa sairaaloille, minkä seurauksena intialaiset eivät ole pystyneet vahvistamaan joitakin tulevia toimituksistaan Lahden tehtaille.
Teräksen hintaan liittyy epävarmuutta
Metallisten raaka-aineiden hinnat ovat komponenttien ohella nousset jopa yli vuoden 2007 huipputason. Hiiliteräksessä on ajoittain vallinnut pulaa.
Paananen pitää riskinä, ettei esimerkiksi teräksen hintaa pystyy näillä näkymin ennustamaan pidemmälläkään sihdillä.
”Ehkä hintojen ja saatavuuden epävarmuus jatkuu vuoden loppuun. Raaka-aineiden kustannukset tekevät noin 40 prosenttia kaikista yhteenlasketuista menoistamme.”
Innovaatiot ovat tuoneet Peikon tuotearsenaalin muun muassa parvekkeet, joihin Lahden tehdas valmistaa teräksisiä liitos- ja kiinnitysosia.
Paananen kertoo, että parvekkeiden markkinoiden valloitus etenee niin viennissä kuin kotimaassakin. ”Parvekeratkaisut on syntyneet yhteistyössä rakentajien kanssa.”
Seiniltään vihreä sävytteisessä uudehkossa pääkonttorissa vallitsee ”hiljaisuus” pandemian seurauksena. Tehtaiden tuotanto pyörii kuitenkin kahdessa vuorossa. Paananen toteaa, että väen pitäisi hiljakseen palata työpaikalleen siinä vaiheessa, jossa pandemian riskit ovat poistuneet päiväjärjestyksestä.
”Suunnitelmissa on uusia toimiston järjestelyjä, myös värejä, että työntekijät alkavat viihtyä uudelleen toimistossa. Suurin osa kaipaa jo kovasti takaisin työpöytänsä ääreen.”
