Viime vuosi tarjosi mahdollisuuden tarkastella fyysisten automaattien sulkemisen vaikutuksia pelaajiin, kertoo peliongelmissa auttava Peluuri-palvelu.
Peluurin yksikön päällikkö Inka Silvennoisen mukaan moni rahapelaaja kertoi voivansa ensimmäistä kertaa vuosiin käydä kaupassa turvallisesti ilman pelkoa retkahtamisesta. Rahat säästyivät ruokaan ja muihin tarpeellisiin menoihin. Rahapeliautomaatteja pelaavien avun hakeminen Peluurista väheni selvästi.
”Peliautomaattien sululla oli myönteinen vaikutus elämänlaatuun ongelmallisesti rahapeliautomaatteja pelaavilla. Peliklinikan asiakkailla rahapelaaminen ei siirtynyt merkittävässä määrin internetiin”, tutkija Tuomas Hallamaa sanoo.
Ongelmallisesti pelaavat eivät ole yhtenäinen joukko, vaan pelaajat eroavat pelitavoiltaan, taustoiltaan ja elämäntilanteiltaan. Koronan vaikutukset pelaamiseen ovat olleet moninaiset.
Hallamaan mukaan ihmisen pelaamiseen ja peliongelman ilmenemiseen vaikuttaa yksilöllinen elämäntilanne. Toisilla poikkeustila lisäsi pelaamista ja toisilla vähensi.
”Kotiin eristäytyminen ja etätöihin siirtyminen pahensi osalla nettipelaamiseen liittyviä ongelmia. Tilanteen vaikeutumiseen liittyi tekemisen puutetta, parisuhdeongelmia, ahdistusta ja yksinäisyyttä. Toisaalta lisääntynyt kotona vietetty aika ja tasapainoinen perhe- tai parisuhdetilanne saattoi hillitä tai vähentää pelaamista”, Hallamaa toteaa.
Koronakriisi paljasti pelaajien talouden haavoittuvuuden
Peluuriin yhteyttä ottaneiden pelaajien ja läheisten yhteydenotoissa nousi aiempaa useammin esille huoli kodin menettämisestä. Normaaleissa oloissa velkojen kanssa oli ollut mahdollista jotenkin pärjätä, mutta tulojen äkillisen muutoksen vuoksi monen tilanne kriisiytyi, Silvennoinen sanoo.
Silvennoinen näkee pelaajien velkaongelmien syvenemisen hyvin huolestuttavana.
Pikavippien ja lainarahan käyttö pelaamisen rahoittamiseksi on merkittävä rahapelaamisen liittyvä ongelma. Pelaamisella velkaantuminen on nykyisellään liian helppoa ja veloista selviäminen liian vaikeaa, toteaa Silvennoinen.
Merkittävällä osalla Peluurin asiakkaista on pelaamiseen liittyviä velkoja, kuten kulutusluottoja. Suuret pelivelat yhdistettynä irtisanomiseen, lomautukseen tai työtuntien vähentämiseen ajaa talouden nopeasti umpikujaan.
Nettipelaajilla jopa yli 10 000 euron pelivelkoja
Peliongelmaa koskevat yhteydenotot (1982 kpl) Peluurin auttavaan puhelimeen ja chattiin vähenivät noin 14 prosenttia edellisvuoteen (2304 kpl) verrattuna. Merkittävin lasku on ollut fyysisiä peliautomaatteja pelaavien ryhmässä. Heidän kohdallaan tarve hakea apua vähentyi selkeästi automaattien ollessa suljettuna.
Peluurista ja Peliklinikalta apua hakeneilla nettipelaamisen kasvu on jatkunut jo pitkään ja merkittävä osa ongelmia aiheuttavasta pelaamisesta tapahtuu netissä. Suuret, yli 10 000 euron, velat kasautuvat erityisesti nettipelaajille.
Koronasta johtuvat rahapelaamiseen kohdistuvat rajoitustoimet muuttivat selvästi Peluuriin yhteydenottojen taustalla olevien ongelmien aiheuttajaa.
Pelipisteillä raha-automaatteja pelaavien osuus ja määrä laski selkeästi edellisistä vuosista. Automaattien ja pelisalien sulkeminen vaikutti positiivisella tavalla monien pelaajien tilanteeseen ja tämä näkyi avunhakemisen tarpeessa.
Nettipelaaminen ei merkittävällä tavalla noussut fyysisten pelimahdollisuuksien kavennuttua.
Pidemmällä aikavälillä Peluurin yhteydenottojen määrä on ollut tasaisessa kasvussa eli avun hakeminen ongelmallisesti pelaavien joukossa on lisääntynyt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimuksen mukaan ongelmallisesti pelaavien määrä on pysynyt samalla tasolla, mutta ongelmat ovat entistä vakavampia.
Pelaajaprofiili pysyi aikaisempien vuosien kaltaisena. Pääosa rahapelaajista oli miehiä (63 %) ja yli puolet yhteyttä ottaneista pelaajista oli alle 34-vuotiaita. Noin puolet rahapelaajista oli työssäkäyviä. Läheisistä puolestaan 77 prosenttia oli naisia ja 64 prosenttia yli 45-vuotiaita.
Niistä pelaajista, joilla pelaamisen kanava selvisi, 75 prosentilla netti oli ensisijainen pelaamisen kanava, 18 prosenttia pelasi pelipisteillä ja 7 prosenttia tasaisesti molempia.
Peluurin perustehtävä on ehkäistä ja vähentää pelaamisesta aiheutuvia sosiaalisia, taloudellisia sekä terveydellisiä haittoja. Peluuri on osa Peliklinikkaa, joka on pääkaupunkiseudun kuntien, järjestöjen ja valtion yhteishanke, joka on erikoistunut rahapeliongelmiin.
