Talouden trendit

Kysely: Näin suomalaisten työelämän toiveet poikkeavat muista maista

Etätyönteko on suomalaisten palkansaajien keskuudessa hyvin suosittua.

Toive työskennellä osittain etänä on yksi pandemian vahvoista perinnöistä, selviää konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin (BCG) kansainvälisestä raportista. 190 maassa tehty kysely tehtiin yhteistyössä The Network -rekrytointiverkoston kanssa, jota Suomessa edustaa Rekrytointi.com-palvelu.

190 maassa tehdyn kyselyn mukaan suomalaisten halukkuus työskennellä osittain etänä on yleistynyt merkittävästi ja jatkuu myös pandemian jälkeen.

Peräti 90 prosenttia suomalaisista vastaajista sanoi, että tulevaisuudessa he haluavat tehdä työtä, jossa voivat työskennellä ainakin ajoittain etänä. Selvityksen mukaan ennen pandemiaa suurin osa suomalaisista vastaajista työskenteli pääsääntöisesti työpaikalla tai yhdistellen etätyötä ja työpaikalla tehtävää työtä (97 %).

17 prosenttia suomalaisista haluaisi siirtyä työskentelemään täysin etänä. Suomalaiset toivovat muuta maailmaa hanakammin joustoa myös työaikoihin. Kyselyyn vastasi yli 200 000 vastaajaa 190 maassa.

Hybridimalli ja työajan joustot haluttuja

Yli puolet vastaajista Suomessa suosisi jatkossa hybridimallia, jossa he työskentelisivät kaksi tai kolme päivää viikossa kotona ja loput työpaikalla. Maailmanlaajuisesti näin vastanneiden osuus on hieman Suomea pienempi (globaali 48 %, Suomi 51 %).

Noin neljännes kaikista vastaajista haluaisi siirtyä työskentelemään täysin etänä. Taloudellisesti kehittyneissä maissa halukkuus siirtyä täysin etätyöskentelyyn on matalampi. Esimerkiksi Alankomaissa, Luxemburgissa, Ranskassa, Tanskassa ja Suomessa, joissa etätyöskentelyn osuus pandemian aikana on ollut suurta, työntekijät olisivat vähiten mielissään siitä, mikäli työpaikalle ei enää palattaisi ollenkaan. Pandemian jälkeen vain 17 prosenttia suomalaisista haluaisi tehdä töitä täysin etänä.

“Pandemia pakotti monet organisaatiot siirtämään osan työvoimastaan etätyöhön käytännössä yhden yön aikana. Työntekijät ja esimiehet ovat huomanneet, että joustavat työmallit ovat mahdollisia. Organisaatioiden on nyt luotava pitkäaikaisia ratkaisuja tehokkaaseen etä- ja hybridityöhön, sillä odotukset jäävät elämään vielä pandemian päättymisen jälkeenkin”, sanoo BCG:n osakas Tapio Schrey.

Selkeästi suomalaisia erottava tekijä muihin maihin on suhtautuminen työelämän joustoihin.

Myös työaikoihin kaivataan joustavuutta pandemian jälkeen. Suomalaiset vastaajat kaipaavat pandemian jälkeen enemmän joustavuutta työaikoihin verrattuna vastauksiin maailmalla. Suomalaisista vastaajista peräti 88 prosenttia prosenttia haluaisi täysin joustavat työajat tai yhdistelmän joustavia ja kiinteitä työaikoja. Vastaava luku maailmanlaajuisten vastausten joukossa oli 64 prosenttia.

“Etätyöskentelyhalukkuus ei koske enää vain toimistotyötä tekeviä. Nyt myös manuaalista tai fyysistä työtä tekevät tai esimerkiksi asiakastyössä toimivat haluavat jatkossa työskennellä etänä ainakin ajoittain. Samalla kun yritysten tulee edistää joustavuutta, on kiinnitettävä entistä enemmän huomioita siihen, miten yhteisöllisyyttä, hyvinvointia ja johtamista voidaan parantaa myös etätyössä. Tämä on selkeästi suuri haaste, ja on mielenkiintoista nähdä, mitä innovatiivisia ratkaisuja keksitään”, sanoo toimitusjohtaja Ismo Kurri The Networkia Suomessa edustavasta Rekrytointi.com-urapalvelusta.

Työn sisältö on erityisen tärkeää suomalaisille

Muutoksia oli myös asioissa, joita ihmiset arvostavat työssä. Hyvät suhteet kollegoihin ja johtajiin sekä hyvä työ- ja yksityiselämän tasapaino ovat edelleen listan kärkipäässä, kuten vuoden 2018 kyselyssäkin.

Koronakriisi ja siihen liittyneet epävarmuudet työn jatkuvuuden osalta nostivat kuitenkin taloudelliset tekijät, kuten palkan ja työnantajan taloudellisen vakauden, entistä merkityksellisemmiksi. Samaan aikaan oppimisen ja osaamisen kehittämisen sekä urakehitysmahdollisuuksien priorisointi väheni.

Mielenkiintoinen työn sisältö on suomalaisille merkityksellisempi kuin muissa maissa.

Kun kysyttiin työn kannalta merkityksellisiä tekijöitä, suomalaisille mielenkiintoinen työn sisältö nousi tärkeimmäksi. Myös työstä saatu arvostus nousi viiden tärkeimmän seikan joukkoon. Viiden kärkeen nousivat myös hyvät esimies- ja kollegasuhteet sekä tasapano työn ja yksityiselämän välillä.

Palkka sekä työnantajan taloudellinen vakaus olivat suomalaisilla vastaajilla vasta sijoilla 8 ja 9.

Moni suomalainen kouluttautuu itsenäisesti, verkkokurssit suosittuja

Pandemian negatiiviset vaikutukset työllisyyteen ja riski töiden automatisoinnista näyttävät vaikuttavan merkittävästi uudelleenkouluttautumishalukkuuteen. Maailmanlaajuisesti lähes 70 prosenttia ihmisistä ovat halukkaita uudelleenkouluttautumaan ja oppimaan uusia taitoja muuttuvassa maailmassa.

Verrattuna vuoden 2018 tutkimukseen erilaisten verkkokurssien ja mobiilisovellusten suosio oppimismenetelminä on kasvanut. Maailmanlaajuisesti noin 48 prosenttia vastaajista käyttää nyt verkkokoulutuksia ja 36 prosenttia hyödyntää erilaisia mobiilisovelluksia oppimiseen. Vuonna 2018 näiden menetelmien osuudet olivat 30 prosenttia ja 24 prosenttia.

Suosituin oppimismenetelmä maailmanlaajuisesti ovat edelleen työn yhteydessä tapahtuva kouluttautuminen (65 %) ja itsenäinen opiskelu (62 %).

Suomessa nämä luvut ovat jopa globaaleja tuloksia korkeammat. Itsenäisesti opiskelevia oli Suomessa 77 prosenttia vastaajista, työn yhteydessä kouluttautuvia 66 prosenttia ja verkkokoulutuksiin osallistujia 62 prosenttia. Erilaisten mobiilisovellusten käyttö opiskeluun on lisääntynyt aiemmasta 16 prosentista 28 prosenttiin.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös