Kauppakamarin neljännesvuosittain julkaistavassa talouskatsauksessa käydään läpi ajankohtaista taloustilannetta Suomessa ja ulkomailla. Vuoden toinen talouskatsaus tarkastelee paikallista sopimista.
Vertailuissa Suomi sijoittuu matalille sijoille työmarkkinoiden joustavuudessa, käy ilmi kauppakamarin talouskatsauksesta.
Kauppakamarin mukaan esimerkiksi Tanskan joustoturvamalli on osoittautunut sekä käytännössä että kansainvälisten vertailujen pohjalta toimivaksi tavaksi järjestää työmarkkinat. Sen sijaan yleissitovuutta ei suurimmassa osassa maita ole käytössä ja Suomessa asian tärkeyttä on liioiteltu.
”Suomea verrataan toistuvasti esimerkiksi Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan. Valitettavasti työehtosopimusten sisäinen joustoelementti on jäänyt Suomessa muita maita vähäisemmäksi”, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Joustavat työmarkkinat eivät ole hyvinvointivaltion este
Kauppakamari muistuttaa, että Tanska tunnetaan korkean sosiaaliturvan, aktivoivan työvoimapolitiikan ja joustavien työmarkkinoiden yhdistelmästä. Maailman talousfoorumin raportissa Tanskan sijoittuu työmarkkinaosiossa neljänneksi, kun Suomi jää sijalle 44.
”Tanska on Suomen edellä muun muassa irtisanomiskustannuksissa, työnantajien ja työntekijöiden yhteistoiminnassa ja palkkojen joustavuudessa. Tanskassa määräaikaisten sopimusten tekeminen on vapaata, kun Suomessa työsopimuslaki on asian suhteen kankea. Suomi on Tanskan edellä vain työntekijöiden oikeuksissa ja siinäkin ero on melko pieni”, Kotamäki sanoo.
Kauppakamarien syys- ja lokakuussa 2020 tekemistä kyselyistä käy ilmi, että yritykset pitävät paikallista sopimista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä erittäin tärkeänä. Pidemmällä aikavälillä paikallisen sopimisen edistämistä pidettiin tärkeimpänä yksittäisenä toimena kilpailukyvyn ja työllisyyden näkökulmasta.
Työmarkkinoilla on Keskuskauppakamarin mukaan yhteys myös työttömyyteen.
Työttömyysasteeseen vaikuttavat monet tekijät, mutta siitä huolimatta työmarkkinoiden joustojen ja työttömyysasteen välillä vallitsee vahva, noin 0,4:n korrelaatio.
”Yhteydestä yksinään ei pidä vetää vahvaa johtopäätöstä, mutta se on kuitenkin yksi pieni työmarkkinoiden joustavuuteen ja työllisyyteen liittyvä todistusaineiston palanen”, Keskuskauppakamari toteaa.
Keskuskauppakamari ehdottaa työmarkkinoiden joustoa määräajaksi
Keskuskauppakamari on ehdottanut uudistusta, joka palauttaisi työntekijöiden universaalin järjestäytymisoikeuden ja sopimisoikeuden Suomen työmarkkinoille.
”Uudistuksen puitteissa työmarkkinoilla noudatettaisiin lähtökohtaisesti työehtosopimuksia. Työehtosopimuksista olisi kuitenkin paikallisesti sopien mahdollista poiketa, mikäli kaikki osapuolet niin parhaaksi katsoisivat. Mikäli paikallisen sopimuksen järjestely ei sopijaosapuolia miellyttäisi, pystyisi sopimuksesta tietyin ehdoin irtautumaan ja palaamaan takaisin TES-maailmaan”, Kotamäki sanoo.
Kotamäen mukaan yrityksen intressissä on pitää hyvää huolta työntekijöistään. Hänen mukaansa työntekijät voittavat, kun yrityksellä menee hyvin.
”Valitettavasti vastakkainasettelun aika ei ole ohi ja julkisuudessa pirujakin on maalailtu seinille. Työntekijän oikeudet ovat poikkeuksellisen laajat Suomessa ja paikallinen sopiminen edistäisi todennäköisesti kaikkien osapuolien etua.”
Kotamäki huomauttaa, että joustavat työmarkkinat vaikuttavat myönteisesti myös työllisyyteen. Paikallisen sopimisen edistäminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi. Viimeksi asiaa pohtiva työryhmä epäonnistui yhteisymmärryksen löytämisessä.
”Vanha tosiasia on, ettei pilli vihellä, ellei pannussa ole tarpeeksi painetta. Marinin hallitus ei tiettävästi ole asettanut työryhmän työlle uhkapistettä, mikä kannustaisi työryhmää löytämään ratkaisun. Odotukset asian suhteen ovat matalalla”, Kotamäki sanoo.
Esimerkkejä työmarkkinoiden jäykkyyksistä
Talouskatsauksessaan Keskuskauppakamari esittää esimerkkejä työmarkkinajoustojen puutteesta. Yksi esimerkki on ravintoloinen kiinniolo sunnuntaisin.
”Yhdeksi, joskaan ei ainoaksi, syyksi on nimetty 100 prosentin sunnuntailisän suuruus, mikä on määritelty alan työehtosopimuksessa ja työaikalaissa. Ravintoloiden voittomarginaali on tyypillisesti parin kolmen prosentin luokkaa ja työvoimakustannukset 30–40 prosenttia liikevaihdosta. Kaksinkertaisen työvoimakustannuksen takia sunnuntaita on vaikea saada kannattavaksi ja siksi monet ravintolat pysyvät suljettuna”, talouskatsauksessa todetaan.
Myös arkipyhiin liittyy ongelmia. Esimerkiksi helatorstain vapaata ei ole mahdollista siirtää molempien osapuolien niin halutessa perjantaille. Keskuskauppakamarin mukaan on tilanteita, joissa työnantaja toivoisi työn jatkuvan yhtäjaksoisesti ilman helatorstain kaltaista keskeytystä. Myös monet työntekijät saattaisivat toivoa ”pitkää
viikonloppua” yhden arkivapaan sijaan.
