Finanssivalvonta kertoo markkinatiedotteessaan, että Helsingin käräjäoikeus on äskettäin antanut yksityishenkilölle lainvoimaisen tuomion niin sanotusta layering/spoofing-tyyppisestä markkinoiden manipuloinnista.
Kaupankävijä tuomittiin seitsemän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen sekä rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn menettämiseen valtiolle.
Layering/spoofing-tyyppisessä manipuloinnissa on kyse siitä, että sijoittaja, jolla on tosiasiallinen intressi myydä osaketta, antaakin ensin harhaanjohtavia ostotoimeksiantoja ostopuolen korkeimpien hintatasojen tuntumaan. Toiminnan tarkoituksena on luoda kuvaa muille markkinaosapuolille, että osakkeeseen kohdistuu ostopainetta.
Kun osakkeen kurssi tämän harhaanjohtavan ostotoimeksiannon seurauksena nousee, kyseisen sijoittajan antama myyntitoimeksianto toteutuu kaupaksi. Tämän jälkeen sijoittaja peruuttaa aiemmin asettamansa harhaanjohtavat ostotoimeksiannot, koska niiden ei ollut alun perinkään tarkoitus toteutua kaupoiksi.
Sijoittaja siis vaikutti toiminnallaan kurssin nousuun ja hyötyi myymällä osaketta lähtötasoa korkeampaan hintaan.
Vastaava manipulatiivinen menettely voidaan tietenkin toteuttaa myös toisinpäin myyntipuolella osakkeiden ostamiseksi matalampaan hintaan.
Tällainen kaupankäynti ja sijoituskohteen hintamanipulaatio on kiellettyä, Finanssivalvonta muistuttaa.
Finanssivalvonnan mukaan markkinoiden väärinkäyttöasetuksen manipuloinnin kielto koskee kaikkia arvopaperimarkkinoilla toimivia riippumatta siitä, onko kyseessä ammattimaisesti toimiva taho vai sijoitustoimintaa harjoittava yksityishenkilö.
Kurssimanipulaatiosta jää sijoittajia kiinni aina aika ajoin.
Esimerkiksi Ruotsissa paljastui vuonna 2019 tapaus, jossa joukko sijoittajia on tehnyt suuria voittoja laittomasti vedättämällä suurten ja likvidien osakkeiden kursseja.
Epäiltyjen joukossa oli 10–15 päiväkauppaa tekevää aktiivista sijoittajaa. Nämä olivat tehneet lukuisia suuria ostotoimeksiantoja, joiden avulla manipuloijat olivat hilanneet osakkeiden hintoja ylöspäin. Kurssimanipuloijat olivat keskenään yhteistyössä syöttäneet välittäjille suuria määriä ostotarjouksia, mutta peruuttaneet ne ennen kaupan toteutumista.
Salkunrakentaja kävi läpi kaikki Suomessa annetut markkinoiden manipulointiin liittyvät käräjäoikeuksien tuomiot vuosilta 2015–19. Tilastoista ilmenee, että Suomessa on näiden viiden vuoden aikana tuomittu markkinoiden manipulointiin liittyen yhteensä vain kuusi ihmistä. Tuomituista yksi sai maksettavakseen päiväsakkoja, viisi muuta taas tuomittiin lyhyisiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin.
Mitä tarkalleen ottaen sitten tarkoitetaan markkinoiden manipuloinnilla?
Finanssivalvonta määrittelee markkinoiden manipuloinnin näin: sillä tarkoitetaan muun muassa kauppaa koskevaa toimeksiantoa, joka antaa vääriä tai harhaanjohtavia signaaleja rahoitusvälineen, esimerkiksi osakkeen kysynnästä, tarjonnasta tai hinnasta.
Kaikki sellaiset kaupankäyntitavat, joiden tarkoituksena on yrittää manipuloida kaupankäyntiä, ovat kiellettyjä. Niistä voi siten joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.
Kaupankäynnin toimeksiannolla ei saa harhaanjohtaa, vaan kaikilla toimeksiannoilla on oltava taloudellinen tarkoitus – eli niiden taustalla tulee olla aito osto- tai myynti-intressi. Harhaanjohtavilla toimeksiannoilla ei ole tarkoituskaan toteutua kaupoiksi vaan johtaa muita markkinaosapuolia harhaan, kuten edellä mainittu esimerkki osoittaa.
Markkinapaikoilla ja sijoituspalveluiden tarjoajilla on velvollisuus valvoa asiakkaidensa kaupankäyntiä ja ilmoittaa Finanssivalvonnalle epäilyttävistä liiketoimista ja toimeksiannoista.
Finanssivalvonta kertoo vastaanottavansa ilmoituksia väärinkäytöksistä vuosittain noin 150–200 kappaletta. Niistä markkinoiden manipulaatioon liittyviä ilmoituksia on vajaa kolmasosa kaikista ilmoituksista. Enemmistö ilmoituksista koskee epäiltyä sisäpiiritiedon väärinkäyttöä.
Finanssivalvonta tutkii kaikki saamansa ilmoitukset, ja tutkinta voi käynnistyä myös Finanssivalvonnan oman kaupankäynnin valvontajärjestelmän havaitseman väärinkäytösepäilyn tai muun saadun tiedon perusteella. Se voi johtaa myös siihen, että Finanssivalvonta tekee rikosilmoituksen poliisille.
Sekä markkinoiden manipulointi että sen yritys ovat rikoslain mukaan rangaistavia tekoja. Rangaistus voi olla sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta, ja jos kyse on törkeästä markkinoiden manipuloinnista, enintään neljä vuotta vankeutta.