Asunnot ja kiinteistöt

Ekonomisti varoittaa velkakaton riskeistä asuntomarkkinoille – ”Tulosidonnainen lainakatto on monella tapaa kömpelö”

Valtiovarainministeriössä suunnitteilla oleva velkakatto saattaa rajoittaa ihmisten muuttomahdollisuuksia.

Suomen Pankki varoitti toukokuun alussa siitä, että kotitalouksien pitkään kasvanut velkaantuneisuus uhkaa heikentää Suomen kykyä selvitä tulevista talouskriiseistä. Asuntoluotonanto on vilkastunut kesästä 2020 lähtien ja kasvattanut kotitalouksille kertynyttä velkataakkaa.

Pitkiä asuntolainoja nostetaan enemmän kuin koskaan, ja entistä suurempi osa uusien asuntolainojen määrästä on myönnetty ihmisille, joilla on runsaasti velkaa heidän tuloihinsa nähden. Myös uusien asuntolainojen keskikoko on kasvanut.

”Rahoitusvakauden näkökulmasta suomalaisten lisääntynyt velkaantuminen ja erityisesti pitkien asuntolainojen yleistyminen on huolestuttavaa”, sanoo Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.

Suomen Pankin mielestä kotitalouksien suureen velkaantuneisuuteen liittyviä riskejä tulisi vähentää tuloihin sidotulla velkakatolla ja rajoittamalla uusien asuntolainojen enimmäispituutta.

Valtiovarainministeriö valmistelee velkakattoa

Kotitalouksien velkaantuminen halutaan nyt kuriin järein toimenpitein.

Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti lokakuussa rajoitteita kotitalouksien luotonottomahdollisuuksiin. Työryhmä esittää, että kotitalouden luottojen enimmäismäärä sidottaisiin vuosituloihin. Rajoitukset koskisivat myös taloyhtiölainoja.

Työryhmän ehdotuksen mukaan kotitalouden kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran, kun kotitalous hakee uutta luottoa. Tämän enimmäisvelkasuhteen laskennassa otettaisiin huomioon uusi laina, aiemmat lainat sekä osuus taloyhtiölainoista.

Asuntoluoton takaisinmaksuaika saisi olla enintään 25 vuotta, mutta laina-aikana velanottaja voisi edelleen sopia maksujärjestelyistä, kuten lyhennysvapaista.

Taloyhtiölainojen rajoitettaisiin uudisrakentamisessa siten, että taloyhtiö saisi lainaa enintään 60 prosenttia myytävien asuntojen velattomasta hinnasta. Lisäksi takaisinmaksuaika voisi olla enintään 25 vuotta, eikä lyhennysvapaita saisi olla viiteen vuoteen asunnon valmistumisesta.

Valmisteilla olevalla velkakatolla olisi merkittäviä vaikutuksia ensiasunnon ostajiin kasvukeskuksissa, varoittaa Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist pankin tiedotteessa.

Pankin aineistot kertovat, että vuonna 2020 ensiasuntoihin Helsingissä myönnetyistä lainoista 27 prosenttia ylitti valtiovarainministeriön esittämän tuloperusteisen velkakaton, joka on 450 prosenttia vuosituloista.

”Meidän datamme valossa tulosidonnaisella lainakatolla olisi merkittäviä vaikutuksia. On ongelmallista nostaa ensiasunnon ostajien kohdalla kynnystä päästä mukaan omistusasujien taikapiiriin. Tämä pätee, vaikka katto ei sinänsä kohdistuisi suhteellisesti enempää ensiasuntoihin”, Appelqvist sanoo.

Velkakatto iskisi erityisesti kasvukeskuksiin

Appelqvistin mielestä velkaantumisen hillitseminen on tärkeää, mutta velkakatto on kömpelö työkalu.

”Tulosidonnainen lainakatto on monella tapaa kömpelö. Se ei esimerkiksi huomioi tulevaa ansiokehitystä, eli henkilön elinkaarituloja, eikä muuta varallisuutta.”

Ekonomistin mukaan lainanmyöntöhetkeen sidottu tulosidonnainen lainakatto ei myöskään poista monia todellisia velanmaksukykyyn kohdistuvia riskejä, joita ovat esimerkiksi työttömyys, sairastuminen ja avioero.

Velkakatto uhkaa myös luoda kitkaa työmarkkinoille.

”Lainakatto iskee erityisesti kasvukeskuksiin, joissa hinnat ovat korkeat, ja kaupungit ovat Suomen kasvun moottori. Samalla tuodaan kitkaa työmarkkinoiden toimintaan ja työvoiman liikkuvuuteen”, Appelqvist toteaa.

Kitkan syntyminen kasvukeskuksien kasvulle on ekonomistin mukaan ehkä Suomen Pankin analyysin heikko lenkki.

”Se ohittaa ongelman toteamalla, että tärkeämpää on riittävä rakentaminen. Niin se onkin, mutta ei ole realistista, etteivät asuntojen hinnat nouse kaupungissa silloin, kun talous kukoistaa. Eli kyllä lainakatto merkittävästi haittaa sitä, että ihmiset pystyisivät muuttamaan omiin asuntoihin kaupunkikeskuksissa”, ekonomisti arvioi.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös