Brysselissä kokoontunut ylimääräinen Eurooppa-neuvosto pääsi viime heinäkuussa sopuun EU:n elpymispaketista. Suomea kokouksessa edusti pääministeri Sanna Marin. Ratkaisulla on tarkoitus vauhdittaa jäsenmaiden talouksien uudelleen käynnistämistä ja Euroopan elpymistä koronaviruksen seurauksista.
EU:n elpymispaketti sisältää monivuotisen rahoituskehyksen vuosille 2021-2027 sekä elpymisvälineen. Seitsenvuotisen rahoituskehyksen kokonaistasoksi sovittiin 1 074 miljardia euroa. Kertaluontoisen elpymisvälineen koko on 750 miljardia euroa. Tästä 360 miljardia on lainaa ja 390 miljardia avustusmuotoista tukea. Elpymisväline on voimassa vuoteen 2023 asti.
Mitä EU:n päätös elpymispaketista sitten tarkoittaa Suomen kannalta?
Suomen maksuosuus EU:n elpymisrahastoon on 6,6 miljardia euroa, ja Suomi voi vastaanottaa hätärahoitusta 3,2 miljardia euroa vuoteen 2023 mennessä. Suomen kokonaisvastuu elpymisvälineestä on yhteensä 13 miljardia euroa. Tästä osa on takausvastuita.
Jatkossa Suomen nettomaksuosuus Euroopan Unionille 5,9 miljardia euroa vuosina 2021–2027, kun aikaisemmalla seitsenvuotisella budjettikaudella Suomen maksupotti nettona on ollut 5,3 miljardia euroa. Jatkossa Suomen maksut siis nousevat 600 miljoonalla eurolla seitsemän vuoden aikana.
Taloudellisiin elvytyksiin kriittisistä kannanotoista tunnetuksi tullut GnS Economics -yhtiön itsenäinen ekonomisti ja taloustieteen dosentti Tuomas Malinen teilaa elpymispaketin jyrkin sanoin. Malisen mielestä elpymisrahasto ei pelasta Suomen vientiä ja taloutta, koska koronakriisi on globaali ja rahaston koko liian pieni.
Malisen mielestä elpymisrahastossa ei ole mistään väliaikaisesta rahoitusvälineestä, vaan kyseessä on käytännössä pysyvä mekanismi, jota varmasti käytettäisiin myös jatkossa.
Elpymisrahasto olisi Malisen mielestä askel kohti EU:n tulonsiirtounionia ja edelleen liittovaltiota. Suomen äänestäjät eivät ole tähän kehitykseen antaneet hyväksyntäänsä.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta teki huhtikuun lopussa päätöksen, jonka mukaan EU:n elpymispaketin hyväksyntä edellyttää 2/3-osan enemmistöä eduskunnassa. Perustuslakivaliokunta päätti äänin 9-8, että elpymispaketissa kyse on merkittävästä toimivallan siirrosta ja siksi sen hyväksyminen vaatii eduskunnassa kahden kolmasosan enemmistön.
Hallituspuolueet ovat yksimielisesti elpymispaketin takana, mutta kokoomuksen eduskuntaryhmän päätös äänestää tyhjää tekee paketin läpimenosta epävarman – varsinkin kun muutamat kokoomuksen kansanedustajat ovat ilmoittaneet äänestäneensä pakettia vastaan.
Nyt lukuisat keskeiset Suomen elinkeinoelämän vaikuttajat ovat päättäneet vedota eduskuntaan elpymispaketin puolesta. Vetoomuksen ovat alle kirjoittaneet esimerkiksi Matti Alahuhta. Sari Baldauf, Antti Herlin, Mika Ihamuotila, Pekka Lundmark, Jorma Ollila, Ilkka Paananen, Timo Ritakallio ja Risto Siilasmaa.
”Euroopan unioni on taloutemme sekä turvallisuus- ja kauppapolitiikkamme tukijalka. Yli puolet viennistämme suuntautuu EU:hun. Tulevaisuutemme on vahvasti sidoksissa Euroopan pärjäämiseen. Suomi tarvitsee myös kavereita ja turvaa”, yritysjohtajat toteavat vetoomuksessaan.
EU:n elpymispaketti on yritysjohtajien mukaan ”veitsenterällä” ja eduskunta äänestää siitä lähiaikoina. Sopimus ei ole heidän mukaansa täydellinen, kaukana siitä. Sen syntyminen kuitenkin rauhoitti koronan runtelemat markkinat.
”Siksi Suomen, suomalaisten ja meidän yritystemme etu on tukea Euroopan elpymistä ja samalla varmistaa, että elpymispaketin rahat käytetään Euroopan ja Suomen uudistamiseen ja uusien työpaikkojen synnyttämiseen”, vetoomuksessa todetaan.
Elpymispaketin kaatuminen johtaisi yritysjohtajien epävarmuuteen, joka olisi myrkkyä käynnistyvälle kasvulle ja veisi Suomen ulkokehälle EU:ssa.
