Autojen kierrätys on jatkunut koko kevään ennätysvilkkaana ja kiertotalous vetää, kertoo Autoalan tiedotuskeskus. Henkilöautojen romutustodistuksia kirjoitettiin toukokuussa 89 prosenttia enemmän kuin viime vuoden toukokuussa.
”Koko alkuvuoden aikana on kiertoon mennyt yli 15 000 autoa enemmän kuin vuotta aikaisemmin vastaavana ajankohtana. Tämä on todella merkittävä lisäys”, toteaa Suomen Autokierrätys Oy:n toimitusjohtaja Juha Kenraali.
Tammi-toukokuussa on kierrätetty jo 40 505 henkilöautoa. Aikaisempi tammi-toukokuun ennätyslukema on vuodelta 2018, jolloin kierrätykseen palautui romutuspalkkion siivittämänä lähes 30 000 henkilöautoa.
Romutuspalkkion tavoitteena on paitsi uudistaa autokantaa ja pienentää liikenteen päästöjä. Tuen suosio on Traficomin mukaan kuitenkin ollut niin valtaisa, että valtionhallinnon talousarviossa tukeen osoitetut kahdeksan miljoonaa euroa on varattu jo viidessä kuukaudessa loppuun.
”Olemme positiivisesti yllättyneitä romutuspalkkion suosiosta. Se, että palkkion hyödyntämisessä on tällä kertaa ollut enemmän valinnanvaraa, eli palkkiota on voinut hyödyntää uuden vähäpäästöisen auton, sähköpolkupyörän tai joukkoliikenteen palveluiden hankintaan, on näkynyt hakemusmäärissä. Uusille vaihtoehdoille on selvästi ollut tilausta”, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ylijohtaja Kati Heikkinen.
Romutuspalkkiota on voinut saada hankittavan auton käyttövoimasta riippuen 1 000–2 000 euroa. Joukkoliikennelipun tai sähköavusteisen polkupyörän hankkimiseen palkkio on enintään 1 000 euroa.
Suomen Autokierrätyksen ennusteessa autoja päätyy kiertoon tänä vuonna ennätysmäärä. Alkuvuoden perusteella, jos markkinatilanne pysyy samana, autoja päätyisi tällä tahdilla kiertoon yli 90 000 kappaletta.
Syynä kasvuun ovat metallien maailmanmarkkinahintojen poikkeuksellisen suuren kasvun lisäksi tietoisuuden lisääntyminen esimerkiksi romutuspalkkion myötä. Kuluttajille suunnataan informaatiota kierrätyksestä niin sosiaalisen median kanavien kuin perinteisen digi- ja paperimediankin kautta.
Autokannan uudistumisen näkökulmasta suunta on oikea. Pelkkä kierrätys ei kuitenkaan yksin riitä.
Autoalan tiedotuskeskuksen mukaan autokannan uudistumisessa on kaksi tärkeää asiaa. Kantaa pitää uudistaa kahdesta suunnasta. Uusia autoja pitää saada markkinoille ja kuluttajien käyttöön enemmän ja vanhoja käyttöikänsä loppupäässä olevia täytyy saada kierrätykseen entistä varhemmin.
Autojen keskimääräinen romutusikä on yli 21 vuotta. Jos uusien autojen myynti kasvaa ja autokannan kierto nopeutuu, myös kiertoon ja romutukseen päätyvien autojen määrä kasvaa. Markkinoille tulevista autoista uusien osuus pitäisi olla nykyistä huomattavasti suurempi.
Tällä hetkellä Suomen autokannan keski-ikä kasvaa koko ajan.
”Vuosittain se tarkoittaa lisäystä 2–3 kuukautta, mikä on voimakkaasti ristiriidassa erityisesti päästötavoitteiden kanssa”, sanoo Kenraali.
Suomen Autokierrätyksen kierrätysverkosto muodostaa aidon kiertotalousekosysteemin, jossa 95 prosenttia auton materiaaleista päätyy eri tavoin hyödynnettäväksi. Auton osia voidaan uudelleenkäyttää alkuperäisessä tarkoituksessa ja muun muassa autosta kertyvä metalli saadaan talteen ja voidaan käyttää uusioraaka-aineena metalliteollisuuden tarpeisiin. Näin säästetään ja vältetään esimerkiksi uusiutumattomien neitseellisten luonnonvarojen käyttöä. Tämä on vahvasti yleisten ympäristötavoitteiden mukaista ja konkreettinen esimerkki kiertotaloudesta.
Virallisen vastaanottopaikan autoilija voi löytää Autokierrätyksen verkkosivuilta. Näin autoilija varmistuu, että hän saa romutustodistuksen ja kierrätys menee oikein.
Suomen Autokierrätys on tuottajayhteisö, joka vastaa EU-lainsäädännön edellyttämästä henkilö-, paketti- ja matkailuautojen sekä sähköautojen ajovoima-akkujen kierrätyksen organisoinnista jäsenyritystensä puolesta. Suomen Autokierrätyksen jäsenyrityksiä ovat henkilö-, paketti- ja matkailuautojen maahantuojat ja sekä autojen ajovoima-akkujen maahantuojat. Autokierrätyksen verkostoon kuuluu lähes 300 romuajoneuvojen vastaanottopistettä.
