Oma talous

Hätkähdyttävä laskelma: Avioliitto voi tuoda tuhansien eurojen verohyödyn perinnönjaossa

Siviilisäädyllä on tietyissä tilanteissa väliä. Puolison kuollessa verojen jälkeinen perittävä omaisuus voi avoliitossa jäädä tuhansia euroja alhaisemmaksi kuin avioliitossa.

Perintöveron jälkeinen oikeus perintöön riippuu karulla tavalla siviilisäädystä. Avioliitto tuo verotuksellisen edun puolison kuolintapauksessa avoliittoon verrattuna. Perintöveroa laskettaessa erot voivat nousta tuhansiin tai kymmeniin tuhansiin euroihin, kertoo LähiTapiolan laskelma.

Puolison kuollessa verottaja kohtelee perinnönjaossa eri tavalla avoliitossa elänyttä eloon jäänyttä puolisoa kuin avioliitossa elänyttä leskeä.

”Moni tietää, että laissa avo- ja aviopuolison oikeus perintöön puolison kuollessa eroaa. Silti monilta jää hoitamatta tietyt perusasiat, joilla voisi varautua lesken taloudelliseen tilanteeseen. Tämä nousee säännöllisesti esiin, kun hoidamme eri-ikäisten suomalaisten henkivakuutusasioita”, johtaja Veera Lammi LähiTapiola Henkivakuutusyhtiöstä sanoo.

LähiTapiola teki paljastavan laskelman, jossa se vertasi lapsettoman pariskunnan tilannetta toisen osapuolen menehtyessä. Pariskunnan yhteinen omaisuus verojen jälkeen on esimerkkilaskelmassa 205 000 euroa. Eloon jäävän miehen netto-omaisuus on 90 000 euroa ja kuolevan naisen 115 000 euroa.

Avioliitossa puolisoilla on myös avio-oikeus toistensa omaisuuteen, mikäli ei ole tehty avioehtoa. Avoliitossa puoliso ei peri suoraan ilman testamenttia, mutta tässä laskelmassa on oletettu, että avopuolisolla on testamentti.

Perittävä omaisuus avioliitossa

Avioliiton ollessa kyseessä, verottaja tekee ennen perinnönjakoa laskennallisen osituksen, jossa eloon jääneelle puolisolle kuuluu avio-oikeuden perusteella puolet pariskunnan yhteenlasketusta nettovarallisuudesta.  

Osituksen jälkeinen omaisuus on perintöveron alaista omaisuutta. Avioliiton perinnönjaossa on myös keskeistä se, että puoliso saa verotuksessa puolisovähennyksen, jonka arvo on 90 000 euroa. Lisäksi eloonjääneen tasinko on verovapaa erä.  

Perinnönjättäjän leski saa siis vähentää hänelle tulevasta perintöosuudestaan 90 000 euroa, ja vero lasketaan vain vähennyksen ylittävältä osalta. Jos leski saa esimerkiksi perintönä 200 000 euroa, hän maksaa perintöveroa 110 000 eurosta.

LähiTapiolan esimerkissä tasingon ja puolisovähennyksen vuoksi perinnöstä ei makseta ollenkaan perintöveroa. Siksi perittävä omaisuus tasinko mukaan lukien on 115 000 euroa, eli kuolleen puolison koko netto-omaisuus säilyy.

Perittävä omaisuus avoliitossa

Avoliiton tapauksessa tilanne on toinen.

Lapseton avopuoliso maksaa perintöveroa suuremmalla prosentilla, ja avoparin verotus kuuluu veroluokkaan II. Tässä Veroluokassa II maksettavan veron määrä on suurempi kuin veroluokassa I. Eloonjääneellä avopuolisolla ei myöskään ole käytettävänään puolisovähennystä kuten avioliiton leskellä.

Perinnönjättäjän aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen osapuoli kuuluu perintöverotuksessa veroluokkaan I. Veroluokkaan II kuuluvat muut sukulaiset sekä suvun ja perheen ulkopuoliset henkilöt. Avopuoliso voi kuulua veroluokkaan I vain, jos hän on ollut aiemmin avioliitossa perinnönjättäjän kanssa tai jos parilla on tai on ollut yhteinen lapsi.

Eloonjäänyt avopuoliso saa esimerkissä 115 000 euron perinnön, joka on kokonaisuudessaan perintöveron alaista omaisuutta veroluokassa II. Maksettava perintövero veroluokassa II on tässä esimerkissä 24 850 euroa.

Tällöin perittävä omaisuus jää 90 150 euroon, eli 24 850 euroa alhaisemmaksi kuin avioliiton tapauksessa.

Puolisovähennys on keskeinen erottava tekijä

Ison eron eloonjääneen perintöverotuksessa avioliiton ja avoliiton välillä muodostaa siten puolisovähennys.

Avopuoliso ei pääsääntöisesti saa perintöverotuksessa puolisovähennystä ja kuuluu kireämmin verotettuun toiseen perintöveroluokkaan. Avopuolison lapset kuitenkin muuttavat tilanteen toiseksi. Jos avopuolisoilla on tai on ollut yhteinen lapsi tai jos he ovat olleet aikaisemmin keskenään avioliitossa, he saavat puolisovähennyksen avopuolisolta tulleesta omaisuudesta

Vero.fi-sivustolla on perintöverolaskuri, jonka avulla on mahdollista alustavasti laskea perintöveron määrä. Laskurin tulos perustuu merkittyyn summaan. Laskuri ei ota huomioon kaikkia mahdollisia vähennyksiä, esimerkiksi hallintaoikeusvähennystä. Sillä ei myöskään voi laskea myöhässä olevan perintöveron viivästysseuraamuksia.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös