Markkinakommentit

Korkomarkkinoilla tapahtuu jotain merkillistä

Korkomarkkinat eivät näytä reagoivan inflaatiokehitykseen odotetulla tavalla. Kokenut ekonomisti on huolissaan.

Markkinoilla on seurattu viime viikkoina haukan lailla Yhdysvaltojen kuluttajahintojen kehitystä. Massiiviset liittovaltion elvytyspaketit ja pitkään jatkunut poikkeuksellisen elvyttävä rahapolitiikka ovat herättäneet huolta hallitsemattomaksi kiihtyvästä inflaatiosta.

Toukokuun inflaatiolukemat ylittivät hienokseltaan ekonomistien konsensusennusteen ja lisäsivät siten inflaatiohuolia.

Kuluttajahintaindeksi nousi toukokuussa vuodentakaisesta lukemasta 5,0 prosenttia, kun ekonomistien odotus oli 4,7 prosenttia. Pohjahintaindeksi nousi vuodentakaisesta 3,8 prosenttia, kun odotuksissa oli 3,5 prosenttia. Pohjainflaatio on ollut viimeksi näin korkealla lähes 28 vuotta sitten.

Yleensä inflaation ja inflaatio-odotusten kiihtyminen luo paineita valtiolainoihin. Erityisesti pitkän maturiteetin valtiolainojen korot riippuvat yleisen käsityksen mukaan inflaatio-odotuksista.

Viimeisen kuukauden aikana tämä korkotaso on kuitenkin ollut kiihtyvästä inflaatiosta huolimatta laskussa eikä nousussa.

USA:n 10-vuoden velkakirjan korko on laskenut kuukaudessa yli 1,7 prosentista 1,46 prosenttiin. Torstaina korko kävi 1,43 prosentissa, mikä on alhaisin kolmeen kuukauteen.

Matalina pysyvät pitkät korot viittaavat nyt siihen, että korkosijoittajat eivät ole inflaatiosta huolissaan. Historiassa korkosijoittajat ovat olleet usein osakesijoittajia parempia ennustajia, kertoo S-Pankin pääekonomisti Lippo Suominen Twitterissä.

Entinen maailmanpankin pääekonomisti ja Bill Clintonin hallinnon valtiovarainministeri Lawrence Summers kertoo uutistoimisto Bloombergin TV-haastattelussa, ettei hän odottanut valtiolainojen korkojen laskevan tilanteessa, jossa talous käy ylikierroksilla.

”En odottanut tällaista nimellistuottojen laskua kuin mitä olemme nähneet. Olen yllättynyt. Olisin odottanut, että tuotot olisivat nousseet enemmän”, Summers ihmettelee.

Summers arvioi, että alhaisemmat korot johtuvat luultavasti useista tekijöistä. Yksi voi olla se, että USA:n keskuspankki Fed luultavasti keskittyy nyt enemmän työttömyyden alentamiseen kuin inflaation hillitsemiseen. Siksi pääomia virtaa USA:n korkomarkkinoille ulkomailta. Korkosijoitusten kysynnän kasvaessa niiden hinnat nousevat ja korko laskee.

”Ihmiset uskovat, että Fed on huolissaan vain työttömyydestä, ei inflaatiopaineista, joten heidän odotuksensa korkojen noususta laskee”, Summers kertoo. Jos markkinoille syntyy odotus valtiolainojen korkojen laskusta se tarkoittaa samalla odotusta niiden hintojen noususta, mikä puolestaan nostaa niiden kysyntää.

Summers muistuttaa myös, että rahapolitiikka on USA:ssa keventynyt tasaisesti tämän vuoden aikana samalla, kun talous on noususuhdanteessa.

Monet Fedin viranomaiset eivät ole huolissaan inflaatiosta, vaan he pitävät sitä tilapäisenä talouden avautumisesta johtuvana ilmiönä. Summers on hieman eri linjoilla. Haastattelussa hän esittää pelkonsa, että USA:n talous on ylikuumentumassa.

Tästä ylikuumentumisesta on Summersin mukaan lukuisia esimerkkejä, kuten kulutuskysynnän kasvu, tiedot työvoimapulasta, asuntomarkkinoiden kuumeneminen ja yritysten ostopäälliköiden varoitukset.

Myös Saxobankin korkostrategi Althea Spinozzi näkee, ettei viimeaikainen inflaatiokehitys välttämättä ole väliaikaista. Sipnozzin mukaan yhden kuukauden 0,7 prosentin kuluttajahintojen nousu on korkein sitten vuoden 1982.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös