Ylen kuntavaalien puheenjohtajatentissä SDP:n puheenjohtaja ja pääministeri Sanna Marin esitti ajatuksen, että kunnat voisivat saada lisää tuloja progressiiviseksi muutettavasta kunnallisverosta. Pääministerin ajatuksen mukaan siis kunnallisveron nosto johtaisi verotuksen nousuun progressiivisesti tulojen mukaan. Kunnallisveroa maksettaisiin siis nykyistä enemmän maksukyvyn mukaan.
Myös pääomatuloista voitaisiin pääministerin mielestä ohjata kunnille jokin osa.
Kuntavero on Suomessa periaatteessa tasavero eli kaikki maksavat lähtökohtaisesti saman kuntaveroprosentin mukaan veroa. Käytännössä kuitenkin erilaiset verovähennykset aiheuttavat sen, että pienituloiset maksavat kuntaveroa vähemmän kuin hyvätuloiset.
Ekonomistien ja taloustieteilijöiden mielipiteitä talouspolitiikasta selvittävä Ekonomistikone selvitti ekonomistikunnan näkemyksen hyvätuloisimpien kunnallisveron kiristämiseen. Ekonomistikoneessa esitetty väittämä on peräisin YLEn kuntavaalikoneesta 2021. Ekonomistikone haastattelee akateemisten meriittien perusteella 90 johtavaa suomalaista taloustieteilijää. He ottavat kantaa sekä klassisiin että ajankohtaisiin talouspolitiikkaa koskeviin kysymyksiin. Paneelille esitetään uusia kysymyksiä säännöllisesti, kuukauden väliajoin.
Vain kuudesosa (16 %) taloustietilijöistä katsoo, että eniten ansaitsevat ihmiset voisivat maksaa enemmän kuntaveroa kuin nykyään.
Selkeä enemmistö (59 %) on kuitenkin toista mieltä hyvätuloisten kunnallisverotuksen kiristämisestä, ja noin neljännes (26 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä.
Kommenteissaan useat ekonomistit katsovat, että jo nykyisellään Suomen kireä ansiotulojen verotus, verotuksen hallittavuus ja kannustinvaikutukset sekä valtionosuusjärjestelmän olemassaolo puoltavat progressiosta päättämisen pitämistä valtion käsissä.
Lisäksi taloustieteilijät huomauttavat, että kunnallisvero on jo nykyisellään lievästi progressiivinen vähennysjärjestelmän vuoksi.
Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Mika Haapanen toteaa, että eniten ansaitsevat ihmiset voisivat maksaa enemmän veroja, mutta Haapanen korostaisi valtionverotusta mieluummin kuin kuntaverotusta – verotulojen alueellisen kohdentumisen takia.
Oulun yliopiston professori Elias Oikarinen toteaa puolestaan, että tuloveron progressio on jo nykyisellään voimakas.
”Entistä korkeampi (marginaali)veroaste aiheuttaisi negatiivisia kannustinvaikutuksia ja voisi itse asiassa pitkän päälle pienentää niin valtion kuin kuntien verotuloja”, Oikarinen muistuttaa.
Helsingin yliopiston taloustieteen kandiohjelman johtaja Juha Tervala antaa Ekonomistikoneessa perusteellisen perustelun esitettyyn kysymykseen.
”Kunnallisvero jo nyt progressiivinen. Lisäksi ansiotulojen verotus on kokonaisuus, joka muodostuu kunnallisveroista, valtion tuloverosta ja sairasvakuutusmaksusta. Valtion tulovero on myös progressiivinen, jonka seuraksensa ansiotulojen verotus on hyvin progressiivista. Ansiotulojen verotuksen muuttaminen entistä progressiivisemmaksi, ilman valtion tuloveron progression lieventämisestä, lisäksi verotuksen epäoikeuden mukaisuutta: isoja pääomatuloja saavat ihmiset maksavat pääomatuloista huomattavasti pienempää veroprosenttia kuin hyväosaiset palkansaajat”, Tervala toteaa.
