Fortum on hyvin hoidettu energiayhtiö, mutta vastuullisen sijoittajan on syytä tiedostaa yhtiön rooli Suomen sähkönsiirtofarssissa. Luonnollisen infrastruktuurimonopolin alalla ei pitäisi koskaan tapahtua nykyisen kaltaista hintarallia.
Tänä päivänä puhutaan yhä enemmän yritysvastuusta, niin sanotusta ESG-normistosta, johon sekä media, sijoittajat että kuluttajat kiinnittävät huomiota. Hyvä niin.
ESG tulee sanoista environment (ympäristö), social (sosiaalinen vastuu) ja governance (hallintokäytännöt).
Sijoittajien, kuten isoa rahaa pyörittävien eläkeyhtiöiden, on helppo kiinnittää huomiota E:hen, koska ympäristöinvestoinnit ovat käsitteellisesti helppoja niin sijoittajille kuin suurelle yleisölle. Sen sijaan yhtiöiden kuluttajavastuusta hiiskutaan todella vähän.
Syy on yksinkertainen. Kuluttajavastuu tarkoittaa muun muassa hinnoittelua ja sillä on suora yhteys kohdeyhtiöiden ja sitä kautta sijoittajien tuottoihin.
Kuluttajavastuun ääriesimerkki on luonnollisen monopolin hinnoittelu. Energiayhtiö Fortum oli Suomen suurin sähkönsiirtoyhtiö vuoteen 2013 saakka. Tuolloin yhtiö myi sähköverkot 2,55 miljardin euron hinnalla ja 1,9 miljardin voitolla yhteenliittymälle, jossa olivat mukana eläkeyhtiöt Keva ja Lähi-Tapiola (nyk. Elo) sekä kansainväliset sijoittajat First State Investments ja Borealis Infrastructure Management Inc.
Suomen suurimman sähkönsiirtoyhtiön, alan suunnannäyttäjän, nimeksi tuli Caruna.
Tänä keväänä Carunan omistuspohja on lyöty uusiksi, ote tiedotteesta 1.3.2021:
Carunan alkuperäisomistajiin kuuluvat First Sentier Investors (FSI) ja Omers Infrastructure ovat kumpikin päättäneet myydä 40 %:n Caruna-omistuksensa.
Ostajina ovat amerikkalaiset infrastruktuurisijoittajat KKR ja Ontario Teachers’. Myös alkuperäisomistajiin kuuluva Keva on päättänyt myydä osuutensa ruotsalaiselle eläkevakuuttajalle AMF:lle. Kauppahinnat ovat salaisia. Eläkevakuuttaja Elo jatkaa ainoana alkuperäisenä ja ainoana suomalaisena omistajana.
Kaupassa paistaa mainehaittojen ristiinlinkitys maiden välillä. Eläke- ja infrasijoittajat sijoittavat muun kuin oman maan infrakohteisiin, jolloin kädet on helpompi pestä yritysvastuusta kritiikille alttiissa sijoituksissa.
Miten tämä kaikki liittyy Fortumiin?
Fortum oli nykyisen sähkönsiirtolainsäädännön uudistamisen aikaan vuonna 2013 alan isoin toimija Suomessa ja siksi tärkeä vaikuttaja alan sääntelyyn. Fortum oli aloitteellinen myydessään sähköverkot valtion suostumuksella suursijoittajille vain hetkeä myöhemmin.
Fortum ja Suomen hallituksen edustajat (kok, vihreät) antoivat ymmärtää, että kaupalla ei ole vaikutusta kuluttajahintaan, vrt. esim. IL 1.2.2016. Fortumin nykyinen ja edellinen toimitusjohtaja ovat tv-haastatteluissa väistelleet kysymyksiä sähkönsiirtoyhtiö Carunasta.
Carunan hinnoittelun koko kuvan paljastaa liikevaihto. Konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli 287,5 miljoonaa euroa, kun se viisi vuotta myöhemmin, vuonna 2020, oli 475,3 miljoonaa euroa. Laskutusta on nostettu 65 prosenttia eli 10,5 prosenttia vuodessa. Luvut ovat inframonopolille järkyttäviä.
Fortumin nykyinen liiketoiminta
Fortum julkaisi tammi-maaliskuun osavuosikatsauksen 12.5.2021. Yhtiön liikevaihto 12 kuukaudelta on jopa 69 miljardia euroa, koska Saksasta ostettu Uniper käsittää sähkön ja kaasun välitysmyyntiä jopa 57 miljardia.
Uniperin sähköntuotanto 12 kuukauden aikana oli 98 terawattituntia painottuen lämpövoimaan Venäjällä (42 %) ja Keski-Euroopassa (33). Loppuosa tuotannosta on ydinvoimaa Pohjoismaissa (11), vesivoimaa Pohjoismaissa (9) sekä vesivoimaa Keski-Euroopassa (4).
Vertailun vuoksi, Fortumin perinteisen ydinsegmentin eli Generationin sähköntuotanto Pohjoismaissa oli 44 terawattituntia (12 kk), josta vesivoimalla tuotettiin 52 % ja ydinvoimalla 48 %. Segmentin saavuttama sähkönhinta nousi alkuvuonna 9 prosenttia vuoden takaisesta.
Fortumin osakkuusyhtiö Teollisuuden Voima sai Säteilyturvakeskukselta Olkiluoto 3 -ydinvoimalalle polttoaineenlatausluvan ja lataus suoritettiin 27.3.-1.4. Sähköntuotanto on tarkoitus käynnistää lokakuussa ja säännöllinen sähköntuotanto aloittaa helmikuussa 2022.
Generation-yksikön tulos parani alkuvuonna reilusti, mutta Uniper yllätti vielä positiivisemmin. Uniperin sähköntuotantoa tukivat lämpövoimalaitosten parempi käytettävyys ja Datteln 4:n käyttöönotto viime vuoden kakkoskvartaalista lähtien. Datteln 4 on kritiikkiä saanut uusi hiilivoimala Dattelnissa Luoteis-Saksassa. Voimala valmistui 9 vuotta myöhässä.
Ylen uutisessa 30.5.20 Fortumin johtaja Esa Hyvärinen totesi:
On järkevää sulkea ensin vanhat, tehokkuudeltaan huonommat ja enemmän saastuttavat voimalaitokset. Siksi Saksan lakiesitys lähtee siitä, että Datteln otetaan käyttöön, ja vanhoja hiilivoimaloita suljetaan.
City Solutionsiin kuuluvat kaukolämpö ja -kylmä, jätteen energiahyötykäyttö ja muut kiertotalouden ratkaisut sekä aurinkovoiman tuotanto, palvelut ja uuden biomassapohjaisen liiketoiminnan kehittäminen.
Myös Fortumin 700 miljoonalla eurolla vuonna 2016 ostama riihimäkeläinen jätteidenkäsittelijä Ekokem kuuluu tähän segmenttiin, samoin 50 %:n osuus tukholmalaisten energiayhtiö Stockholm Exergistä.
Vuoden takaista kylmempi, normaali, alkuvuoden sää edisti yksikön lämmönmyyntiä. Yhtiö on sopinut myyvänsä Baltian kaukolämpöliiketoimintansa 800 miljoonalla eurolla.
Consumer Solutions käsittää sähkön ja kaasun vähittäismyynnin Pohjoismaissa, Puolassa ja Espanjassa usein tuotemerkein.
Iso kuva
Fortum on laaja kokonaisuus tarkasteltavaksi ja eri yksiköissä tapahtuu jatkuvasti erilaisia transaktioita ja yritysjärjestelyjä.
Jos yhtiöön sijoittaa, perusrakenne on hyvä tuntea. Fortum osti Uniperista 47 %:n osuuden energiayhtiö E.ON:ilta 3,8 miljardilla eurolla alkuvuonna 2018 ja on kasvattanut omistustaan n. 76 %:iin vuoden 2020 loppuun mennessä. Uniperin johtoryhmään on nimitetty useita suomalaisia ja Fortumin ja Uniperin johtoryhmien yhteistyötä on tarkoitus tiivistää.
Ennen Uniperia Fortum on tehnyt mittavia investointeja Venäjälle.
Fortumin toimitusjohtajaksi nousi Markus Rauramo talon sisältä kesällä 2020, kun Pekka Lundmark siirtyi Nokian johtoon.
Rauramo toteaa osavuosikatsauksessa:
Myös EU-sääntely kehittyi suotuisasti vuoden 2021 alussa. EU:n toimielimet sopivat Euroopan ilmastolaista, jonka myötä vuoden 2030 kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite nousee 55 prosenttiin ja tavoitteena on ilmastoneutraali EU vuoteen 2050 mennessä.
Rauramo kiittelee Uniperin vahvuutta ja Fortumin taseen vahvistumista. Rahoitusnettovelan ja 12 kuukauden vertailukelpoisen käyttökatteen suhde on 1,9 eli alle tavoitetason (2,0).
Yhtiö on riippuvainen alan sääntelystä EU:ssa:
Komission yhteisen tutkimuskeskuksen asiantuntijaryhmän mukaan ydinvoiman tuotanto ei aiheuta enempää haittaa kuin muut energian tuotantomuodot, ja Fortum odottaa, että komissio noudattaa sen oman tieteellisen asiantuntijaorganisaationsa näkemystä. Kaasun osalta olemme tyytyväisiä siitä, että komissio korosti maakaasun roolia päästöjä vähentävänä siirtymävaiheen teknologiana. Odotamme, että tuleva lainsäädäntö on tämän näkemyksen mukainen.
Fortumin osakemäärä on 888,3 miljoonaa kappaletta, joista Suomen valtio omistaa 50,8 %. Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos tammi-maaliskuulta oli 0,94 euroa ja 12 kuukaudelta 1,70 euroa. Osakekurssi on 24,28 euroa ja markkina-arvo 21,6 miljardia.
Lopuksi
Fortum on varmasti monilta osin hyvin hoidettu yhtiö. Kuitenkin se, miten yhtiö on toiminut kotimaan sähkönsiirron myynnissä ja antanut ymmärtää tilanteen säilyvän kuluttajan kannalta ennallaan – ja miten sitten on käynyt –, on kaikkea muuta kuin vastuullista liiketoimintaa.
Vastuulliseen liiketoimintaan ei kuulu se, että monopoli-infra myydään korkeimpaan mahdolliseen hintaan pois ja ollaan sen jälkeen yhtiönä hiljaa. Suomalainen kuluttaja on maksanut jo yhden kansainvälisten sijoittajien todennäköisesti miljardiluokan rahastuskierroksen, kun Carunan aiemmat pääomistajat myivät alkuvuonna omistuksensa.
Uudet sijoittajat vaativat yhä kovempia rahamääräisiä tuottoja, koska ovat todennäköisesti maksaneet Carunasta huomattavasti ensimmäisiä sijoittajia kovemman hinnan. Siksi ”todennäköisesti”, koska hinta ja kaupan ehdot ovat salaisia. Suomi on vakaana länsimaana infrasijoittajan unelma.
Sähkönsiirron hintaerot – ellei regulaatiota radikaalisti muuteta – vaikuttaa jo nyt kuntien houkuttelevuuteen asuinpaikkoina, vrt. Ylen juttu 27.11.20. Yksi on onneksi varmaa, kynnys päästää infra-alan yhtiöitä yksityisomistukseen saati kansainvälisten sijoittajien rahastuskierroksille on varmasti kasvanut.
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.
🔸🔸
Henri Elon sijoituskirjat alehintaan SalkunRakentajan lukijoille!
Tilaa sijoituskirja Tuoton arvoitus ratkeaa tai Henrin ja Jari Saarhelon uusin Osakesijoittajan maailmanvalloitus – tai molemmat pakettina täältä.
Syötä alennuskoodiksi ”Salkunrakentaja2021” niin saat kirjan/kirjat kotiin toimitettuna: Tuoton arvoitus 15 e, Osakesijoittaja 30 e, tai pakettihinta 45 e – ei muita kuluja.
Tutustu pk-yrityksen arvonmääritykseen täällä.
🔸🔸
Toivottavasti kunnalliset päätöksentekijät osaavat tarkasti arvioida, milloin kannattaa käyttää enemmän omaa kuin konsultin järkeä. Samalla julkiselta hallinnolta vaaditaan laatua omien yhtiöiden johtamisessa.
Yksityinen raha on bisneksessä äärettömän kovaa ja tuottohakuista – rahan ja etiikan kaksintaistelu on jatkuvaa asemasotaa. Nollakilpailuympäristössä voi syntyä pahaa jälkeä, jos regulaattorikin on samaan aikaan tuuliajolla.
Kyse on järjestelmätason riskeistä, kun luonnollisten monopolien kaupallisen voiman annetaan kasvaa hallitsemattomasti. Myös Fortumiin sijoittavan on syytä tiedostaa yhtiön rooli sähkönsiirron hintarallissa.
Yksityissijoittajalle kyse on arvovalinnoista.
—
Vrt. Ylen hyvät selvitykset aiheesta:
- 8.2.2021 Kohtuullinen siirtohinta on kohtuuton: käsikirjoitus ja MOT-lähetys
- 27.11.2020 Nostiko sinun sähköyhtiösi siirtohintoja? Yle selvitti, kuka Suomessa omistaa sähköverkkoyhtiöt ja ketkä nostivat hintoja
- 14.10.2020 Sähkön siirtohintojen nousulle ei näy loppua – Energiaviraston valvontamallin muutos aiheuttaa korotuspainetta vuosiksi eteenpäin
🔸🔸
Kirjoitus ei sisällä sijoitussuosituksia.
Henrin sijoituskirjojen tilaukset ALE-koodilla ”Salkunrakentaja2021” täältä.
