Makrotalous

Hallituksen ajama maakuntavero herättää pelkoja hallitsemattomasta muutoksesta

Hallitus haluaa, että maakuntavero astuu voimaan ennen kuin sen toimivuudesta on saatu riittävästi kokemuksia.

Sote-uudistus on tarkoitus toteuttaa 18:n maakunnaksi kutsutun itsehallintoalueen pohjalta.  Maakuntamalliin liittyvä iso kysymys kansalaisten ja veronmaksajien kannalta on, saavatko tulevat maakunnat oman verotusoikeutensa samalla tavalla kuin kunnilla ja valtiolla on nyt.

Maakuntavero tarkoittaa käytännössä sitä, että myös maakunnat tekisivät veropäätöksiä valtion ja kuntien ohella.

Eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunta viimeistelee parhaillaan mietintöä sote-uudistuksesta. Sote-uudistus on tarkoitus saada eduskunnan täysistunnon äänestykseen jo ennen heinäkuussa alkavaa kesätaukoa.

Sote-uudistukseen liittyy oleellisena osana myös maakuntavero, jonka hallitus kaavailee astuvan voimaan vuonna 2026. Sote-uudistusesityksen yhteydessä hallitus teki poliittisen sopimuksen maakuntaveron valmistelusta jo tällä hallituskaudella.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan maakuntaverotus tulee osana sote-uudistuksen kokonaisuutta. Tosin keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on varoittanut, että sote-uudistuksessa ei pidä yrittää tehdä kerralla liikaa.

Maakuntavero on siis jo valmistelussa, mutta päätöksiä siitä ei ole vielä tehty.

Mielenkiintoista on se, että maakuntaveroa selvittänyt parlamentaarinen komitea ei suositellut tässä vaiheessa maakuntaveron käyttöönottamista. Sen mukaan veron käyttöönotto tulisi arvioida uudelleen vasta siinä vaiheessa, kun valtionrahoitukseen perustuvan rahoitusmallin toimivuudesta on saatu riittävästi kokemusta ja jos maakuntien tehtäväkenttää laajennetaan.

Komitean päätyi siihen, että pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien siirtäminen hyvinvointialueille ei vielä luo perustetta maakuntaverolle.

Alueiden erot saattavat revetä nopeasti

Komitean mukaan on olemassa riski, että maakuntaverosta tulee voimakkaasti alueita eriarvoistava vero.

Muualla kuin Uudellamaalla alkuvaiheen kahden prosentin maakuntavero nousisi vuosiin 2030 ja 2040 ulottuvissa skenaarioissa jopa 4–5 prosenttiin, komitea laskee. Tällöin alueiden välinen veroero nousisi kunnallisvero huomioon ottaen jopa 11 prosenttiin, jolloin perustuslain yhdenvertaisuusperiaate olisi uhattuna.

Komitean johtopäätöksistä huolimatta hallitus sopi maakuntaveron valmistelusta jo tällä vaalikaudella ennen kuin komitean selvitystyö oli valmis.

”Maakuntien Suomi on erilaisten alueiden ja erilaisten palvelutarpeiden maa. Vaikka maakuntavero olisi alkuvaiheessa kuinka matala tahansa, veroerot hyvinvointialueiden välillä repeäisivät todennäköisesti ajan mittaan, vaikka eroa kuinka tasoitettaisiin alueiden välillä. Erot maakuntien veropohjan vahvuudessa tuskin myöskään pienenevät tulevaisuudessa”, muistuttaa Elinkeinoelämän keskusliiton verojohtaja Anita Isomaa Maaseudun Tulevaisuuden artikkelissaan.

Isomaa varoittaa, että maakuntaverosta tulee pian hallitsemattoman monimutkainen järjestelmä, jota ei voida käytännössä koordinoida.

”Maakuntavero – jos mikä – ei kohtele maakuntien asukkaita tasavertaisesti. Veronkiristys uhkaa erityisesti juuri heikoimpia maakuntia ja siten niitä kansalaisia, joiden kunnallisvero on jo tällä hetkellä muuta maata korkeampi.”

Isomaa esittää, että ennen päätöksiä näin monimutkaisista asioista olisikin tärkeää saada kokemusta maakuntien toiminnasta, taloudesta, päätöksentekokulttuurista ja erityisesti sitä, miten paljon valtion ylimääräiseen lisärahoitukseen joudutaan turvautumaan.

Luoko maakuntavero veronkorotusautomaatin?

Varsinais-Suomen Kokoomuksen puheenjohtaja Ville Valkonen listaa blogissaan neljä maakuntaveroon liittyvää ongelmaa.

Ensinnäkin verotuksen kokonaisuuden hallinta maakuntaveron vuoksi vaikeutuisi.

”Päätösvalta pirstoutuisi kolmelle tasolle. Tämä haittaisi verotuksen kehittämistä kaikki verolajit huomioon ottaen. Esimerkiksi verotuksen painopisteen siirto pois työn verotuksesta kohti haittojen ja saastuttamisen veroja vaikeutuisi”, Valkonen toteaa.

Myös maakuntien tehokkuuden ohjaaminen vaikeutuisi. Valkosen mukaan sote-menojen kustannusten hallinta on koko Suomen tulevaisuuden kannalta oleellinen kysymys, eikä kestävyysvaje taitu ilman tiukkaa johtamista.

”Jos maakunnat voisivat aina itsenäisesti korottaa veroja, olisi se valitettavan usein helpompi vaihtoehto kuin aito toiminnan kehittäminen.”

Kolmas ongelma olisi se, että maakuntaveron tasaukset piilottaisivat todelliset rahavirrat.

”Varsinkin jos maakuntia/sote-alueita olisi 18, olisivat monet niistä käytännössä kyvyttömiä rahoittamaan itsensä. Rahoitukseen olisi siis rakennettava monimutkainen tasausjärjestelmä. Kuten nykyinen kunnallisveron tasausjärjestelmä, maakuntienkin osalta se piilottaisi oikeat rahavirrat ja tekisi järjestelmästä monimutkaisen. Vastuut hämärtyisivät.”

Suuri riski olisi kuitenkin työn verotuksen kiristymisestä.

Valkosen mukaan maakuntien päätehtävä olisi sote-palvelujen järjestäminen. Näihin palveluihin kohdistuu suuria kustannuspaineita. Siksi olisi hölmöä sitoa työn verotus suoraan sote-menojen kasvuun, Valkonen esittää.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös