Makrotalous

Tohtori Tuho varoittaa kiihtyvästä inflaatiosta ja talousromahduksen vaarasta – keskuspankki on puun ja kuoren välissä

USA:n keskuspankin mielestä maan inflaation kiihtyminen on väliaikaista. Ekonomisti Nouriel Roubini eli Tohtori Tuho on eri linjoilla.

Kiihtyvä inflaatio on nousemassa yhä suuremmaksi ongelmaksi USA:n keskuspankki Fedille, varoittaa Tohtori Tuho -nimityksen saanut ekonomisti ja New Yorkin yliopiston taloustieteen professori Nouriel Roubini. Korkea inflaatio on hänen mukaansa tullut jäädäkseen ja se tulee rajoittamaan keskuspankin rahapolitiikan mahdollisuuksia, Roubini toteaa Yahoo Financen haastattelussa.

Roubini tunnetaan lempinimestä “Tohtori Tuho”, sillä hän on tullut tunnetuksi synkistä talousennustuksistaan. Roubini ennusti oikein tulevan finanssikriisin, mikä teki hänestä maailmankuulun.

Kysynnän noustessa tarjonnan ja työmarkkinoiden pullonkaulat luovat paineita hintoihin. Roubinin mukaan keskuspankki ei pysty kiristämään rahapolitiikkaansa hidastaakseen ylikierroksilla käyvää USA:n taloutta.

”Kuulun niihin, joiden mielestä inflaation nousu ei tule olemaan väliaikaista, vaan se tulee olemaan enemmän pysyvää. Meillä on meneillään massiivinen rahapolitiikan ja finanssipolitiikan elvytys, joka on paljon suurempi ja pitkittyneempi kuin mitä oli globaalin finanssikriisin jälkeen”, Roubini toteaa.

Inflaatio on lähtenyt nopeasti laukalle

USA:n Tilastokeskuksen julkistamat toukokuun tilastoluvut säikäyttivät markkinat.

Kuluttajahintaindeksi nousi toukokuussa vuodentakaisesta lukemasta 5,0 prosenttia, kun ekonomistien odotus oli 4,7 prosenttia. Pohjahintaindeksi nousi vuodentakaisesta 3,8 prosenttia, kun odotuksissa oli 3,5 prosenttia. Pohjainflaatio on ollut viimeksi näin korkealla lähes 28 vuotta sitten.

Lukemat vuoden takaiseen ovatkin sitten toisella tasolla, kun vuosi sitten koronakriisi laski merkittävästi hintapaineita.

USA:n keskuspankki Fed ei ole tähän asti ollut inflaatioluvuista huolissaan. Sen mielestä kohonnut inflaatio on luonnollista talouden jälleen avautuessa.

Myöskään korkosijoittajat eivät tunnu inflaatiota pelkäävän Se nähdään pitkien korkojen kehityksestä, sillä pitkien valtiolainojen korko heijastelee korkosijoittajien odotuksia inflaatiokehityksestä. Pitkät korot ovat olleet viime viikkoina laskussa ja korko on nyt 1,54 prosenttia.

Roubini muistuttaa myös inflaatio-odotusten kohoamisesta.

”Inflaatio-odotukset ovat kohoamassa, dollarin arvo heikkenee ja se johtaa tuonti-inflaatioon sekä hyödykkeiden korkeampiin hintoihin dollareissa. Ja samalla Fed haluaa ylittää kahden prosentin inflation ottamalla riskin kiihtyvistä inflaatio-odotuksista.”

Perinteisesti yksi inflaatiota oleellisesti kiihdyttävä tekijä löytyy työmarkkinoilta. Taloudessa saattaa syntyä hinta-palkka -kierre, jossa sekä hintojen nousu että palkkojen nousu ruokkivat toinen toisiaan.

Roubini muistuttaa, että USA:n talouspolitiikka on nyt työntekijämyönteistä, koska USA:ssa on suunnaton palkkojen ja varallisuuden epätasa-arvo. Elvytyspolitiikka kohdistuu nyt työntekijöihin, mikä vain lisää hintapaineita.

“Tulemme siis näkemään korkeamman inflaation ja palkka-hinta kierteen ajan kuluessa”, Roubini toteaa.

Keskuspankki Fed on vaikean paikan edessä

Keskuspankki Fed on tässä tilanteessa puun ja kuoren välissä. Se ei voi kiristää rahapolitiikkaansa, koska talousjärjestelmässä on niin paljon velkaa. Jos rahapolitiikkaa kiristetään liian aikaisin, systeemi romahtaa.

Keskuspankki on siis ”velkaloukussa”, Roubini kertoo.

Roubini näkee vaaraksi negatiivisen tarjontashokin, joka iskee talouteen, laskee potentiaalista tuotantoa ja nostaa tuotantokustannuksia. Kuten 70-luvulla, tämä shokki yhdessä keveän raha- ja finanssipolitiikan kanssa johtaa stagflaatioon, eli korkean inflaation ja taantuman yhdistelmään. Stagflaatio havaittiin 1970-luvulla länsimaiden talouksissa, kun vuoden 1973 ensimmäisen öljykriisin vaikutuksesta havaittiin samaan aikaan lama, suurtyöttömyys sekä korkea inflaatio.

Keskuspankki Fed ei tällaiseen skenaarioon usko. Roubinin mukaan kuitenkin monet tekijät voivat alentaa potentiaalista tuotantoa ja siten nostaa tuotteiden ja palveluiden tuotantokustannuksia. Niitä ovat globalisaation hiipuminen, protektionismin kasvu, USA:n ja Kiinan kiristyneet välit sekä kasvava epätasa-arvoisuus.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös