Oma talous

Tutkija: Työuupumus ei johdu vain liiasta työtaakasta tai työn vaativuudesta

Jos työssä on paljon niin sanottuja voimavaratekijöitä, ei kovakaan työ ole kuormittavaa, eikä aiheuta työuupumusta.

Työuupumus eli burnout määritellään pitkittyneeksi työstressin seurauksena kehittyväksi häiriötilaksi, jossa työntekijä kokee uupumusasteista väsymystä, kyynistynyttä työasennetta ja heikentynyttä ammatillista itsetuntoa.

Se ei ole sairaus, mutta siihen liittyy riski sairastua esimerkiksi masennukseen, unihäiriöihin, päihdehäiriöihin ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin. Työuupumus lisää myös tapaturmien ja työkyvyttömyyden riskiä.

Lievä työuupumus on Suomessa yleistä, sillä vajaa neljäsosa työikäisistä suomalaisista kärsii siitä. Vakavasta työuupumuksesta kärsii arviolta 2–3 prosenttia. Vuonna 2011 työssä käyvistä suomalaisista miehistä 2 prosenttia kärsi vakavasta ja 23 prosenttia lievästä työuupumuksesta. Vastaavasti 3 prosenttia naisista kärsi vakavasta ja 24 prosenttia lievästä työuupumuksesta.

Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen on tutkinut työuupumusta yli 20 vuotta muun muassa opettajilla, hammaslääkäreillä ja Arvo Ylpön 1960-luvun alussa tutkimilla lapsilla, kun heistä oli tullut seniori-ikäisiä työntekijöitä. Hän on myös tehnyt työuupumuksesta myös väitöstutkimuksensa.

Työuupumuksen syihin liittyy myyttejä, jotka tulevat esiin aina aika-ajoin. Työterveyslaitoksen verkkolehdessä Hakanen purkaa näitä työelämämyyttejä.

Yksi yleinen käsitys on, että työuupumus olisi suoraa seurausta kiireestä ja liiallisesta työmäärästä.

Ihan näin suoraviivaista se ei kuitenkaan ole.

Hakasen mukaan työuupumuksen kehittymiseen vaikuttavat nimittäin muutkin kuormittavat asiat. Hän mainitsee esimerkkeinä epäselvät tavoitteet, huono johtaminen, arvostuksen puute ja työntekoa hankaloittava byrokratia.

Lisäksi ei pidä unohtaa voimavaratekijöitä, jotka vahvistavat työn imua ja suojaavat työuupumukselta. Niitä ovat Hakasen mukaan esimerkiksi hyvät vaikutusmahdollisuudet, palautteen saaminen, työyhteisön hyvä henki ja yhdessä jaettu käsitys työpaikan olemassaolon tarkoituksesta.

Jos tällaisia työn voimavaroja on paljon, työn vaatimukset voivat Hakasen mukaan olla kovatkin – eikä työ silti kuormita liikaa. Kysymys on antamisen ja saamisen tasapainosta.

Esimerkiksi yrittäjät, johtajat ja itsensätyöllistäjät tekevät tyypillisesti paljon töitä. Silti työhyvinvointikyselyissä juuri nämä ryhmät voivat yleensä parhaiten. Hakanen uskoo sen kertovan siitä, että heidän työssään on vastaavasti paljon vapautta ja muita voimavaroja.

Vuonna 2018 Hakanen julkaisi kahden hollantilaisen kollegansa kanssa seurantatutkimus suomalaisista hammaslääkäreistä. Tulokset olivat mielenkiintoisia: tutkimuksen mukaan työn imun kokeminen ennustaa pitkällä aikavälillä vähäisempää työuupumusriskiä.

Sitä kokeva työntekijä lähtee aamulla yleensä mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä – ja se siis suojaa työuupumukselta.

Työterveyslaitoksen mukaan työn imu tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Sitä kokeva työntekijä lähtee aamulla yleensä mielellään töihin, kokee työnsä mielekkääksi ja nauttii siitä.

Työn imuun liittyy kolme hyvinvoinnin ominaisuutta: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen.

Tarmokkuus on kokemusta energisyydestä, työntekijän halua panostaa työhön sekä sinnikkyyttä ja ponnistelun halua myös vastoinkäymisten hetkinä. Omistautuminen puolestaan on kokemusta merkityksellisyydestä, innokkuudesta, inspiraatiosta, ylpeydestä ja haasteellisuudesta työssä. Uppoutuminen on syvää keskittymistä ja paneutumista työhön ja siitä koettua nautintoa. Aika kuluu kuin huomaamatta ja irrottautuminen voi tuntua vaikealta.

Työn imu on eri asia kuin työholismi, joka tarkoittaa kielteistä, pakkomielteistä ja kohtuutonta työntekoa, jossa työstä irrottautuminen on vaikeaa ja jossa työ on tekijälleen elämää suurempi missio. Työholistilla onkin tavallista suurempi riski uupua työssä.

Alla olevalla videolla Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Kirsi Ahola kertoo, miten liiallista stressiä on mahdollista vähentää.

Lue myös tämä: 6 vinkkiä kuinka voit välttää työuupumuksen

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös