Makrotalous

USA:n keskuspankki nosti inflaatioennustettaan – Analyytikko: Fed on heräämässä inflaatioriskien todellisuuteen

Fed on tähän asti pitänyt inflaatiohuolia väliaikaisina. Nyt se kuitenkin nosti inflaatioennustettaan ja vihjaa rahapolitiikan kiristämisestä aiempaa aikaisemmin.

USA:n keskuspankki Fedin avomarkkinakomitean keskiviikon kokous on herättänyt sijoittajien kiinnostuksen laajasti. Talouden elpyminen ja kohoava inflaatio nostattavat odotuksia kiristyvästä rahapolitiikasta.

USA:n talous on nopeasti elpymässä koronakriisistä. Uusien työttömyyskorvaushakemusten määrä laski kesäkuussa 376 000 työttömään, kun toukokuussa hakemuksia oli 385 000. Maan kuluttajahintaindeksi (CPI) kohosi 0,6 prosenttia huhtikuusta, kun ekonomistit odottivat 0,5 prosentin nousua. Ruoan ja polttoaineen hintavaikutuksesta puhdistettu pohjainflaatio kohosi 0,7 prosenttia.

Fedin keskeiset työkalut ovat ohjauskorko ja kvantitatiivinen elvytys, jossa se ostaa markkinoilta kuukausittain arvopapereita sekä valtion velkakirjoja ja siten elvyttää taloutta. Molempia työkaluja keskuspankki on hyödyntänyt viime vuosina siten, että rahapolitiikka on ollut hyvin elvyttävää.

Elvyttävä rapapolitiikka on ollut yksi tärkeitä osakemarkkinoiden ennätyksellisen pitkään jatkunutta härkä- eli nousumarkkinaa tukevia tekijöitä.

On siis luonnollista, että maailman suurimman talouden elpyessä, sijoittajia kiinnostaa suuresti, jatkuuko elvyttävä rahapolitiikka.

Keskiviikkona pidetyn avomarkkinakomitean kokouksesta ei yksiselitteistä vastausta saatu.

Kevyt rahapolitiikka jatkuu

Fed kertoi kiristävänsä rahapolitiikkaa vasta vuonna 2023. Tässä keskuspankki hieman muutti aiempaa linjaansa, sillä vielä maaliskuussa se oli arvioinut kiristämistarpeen alkavan vasta vuonna 2024.

Fed aikoo muuttaa rahapolitiikan suuntaa vasta, kun se on täysin varma talouden tervehtymisestä koronan jälkeen. Koronaviruspandemiasta eniten kärsineet talouden sektorit ovat edelleen heikossa tilassa, vaikkakin niiden vahvistumisesta jo merkkejä.

Aiemmin Fed oli ilmoittanut, että koronapandemia on huomattava riski taloudelle, nyt sävy oli kuitenkin piirun verran optimistisempi.

Komitea kertoi jatkavansa arvopapereiden osto-ohjelmaansa samaan tahtiin kuin tähänkin asti. Fed ostaa markkinoilta kuukausittain 80 miljardilla dollarilla valtion velkakirjoja ja 40 miljardilla dollarilla asuntolainavakuudellisia arvopapereita.

Keskuspankin lehdistötilaisuudessa pääjohtaja Jerome Powell kertoi, että arvopaperiostojen vähentämisestä on keskusteltu, mutta toistaiseksi on epävarmaa, milloin vähentäminen aloitetaan.

Ohjauskorko pysyy matalana

Keskuspankki asetti ohjauskoron välille 0-0,25 prosenttiin viime keväänä. Nyt avomarkkinakomitea piti ohjauskoron odotetusti ennallaan.

Mahdolliset koronnostot ovat mahdollisia vuonna 2023, kun vielä maaliskuussa avomarkkinakomitea ei uskonut nostavansa korkoja ennen kuin aikaisintaan vuonna 2024. Komiteassa on myös haukkoja, jotka uskovat ohjauskorkojen noston olevan edessä jo ensi vuonna.

Ennen ohjauskoron nostoa, keskuspankki lopettaa arvopapereiden ostot vähentämällä niitä vaiheittain.

OP Ryhmän senioriekonomisti Jari Hännikäinen arvioi Twitterissä, että keskuspankin kommentit korkokehityksestä olivat odotettua ”haukkamaisemmat”.

”Korkoindikaatiot olivat selvästi odotettua haukkamaisemmat. Fed viitoittaa yhä nollakorkokautta vuoden 2022 ajan, mutta vuodelle 2023 indikoidaan jo 2 nostoa. Varovaisemmillakin askelilla olisi voinut lähteä vihjaamaan normalisoinnista”, Hännikäinen tviittaa.

USA:n keskuspankki nosti inflaatioennustetta

Erityisen paljon mielenkiintoa on herättänyt Fedin näkemys inflaatiosta. Kiihtynyt inflaatio on herättänyt markkinoilla huolta siitä, että elvyttävä rahapolitiikka ja liittovaltion massiiviset tukipaketit saavat inflaation hallitsemattomalle laukalle, mikä nostaisi erityisesti pitkiä korkoja ja siten jarruttaisi osakemarkkinoiden kehitystä.

Keskuspankki on kuitenkin johdonmukaisesti viestittänyt, että se näkee viimeaikaisen inflaation kiihtymisen väliaikaisena koronakriisistä elpymisenä johtuvana ilmiönä.

Nyt keskuspankki arvioi suhdanne-ennusteessaan inflaatiovauhdin kiihtyvän 3,4 prosenttiin. Energian ja ruoan hintavaikutukset eliminoiva pohjainflaatio kiihtyy tänä vuonna 3,0 prosenttiin.

Keskuspankki on nyt nostanut inflaatioennustettaan, sillä maaliskuussa se arvioi vuoden 2021 inflaatioksi vain 2,4 prosenttia.

Edellisessä ennusteessaan maaliskuussa keskuspankki arvioi talouden kasvavan tänä vuonna 6,5 prosenttia ja inflaatiovauhdin olevan 2,4 prosenttia.

Keskuspankki pitää edelleen kiinni näkemyksestään, että inflaatio pysyy aisoissa, sillä ensi vuodelle se ennustaa inflaation laantuvan 2,1 prosenttiin.

Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich toteaa, että USA:n keskuspankki on ”heräämässä vähitellen todellisuuteen inflaatioriskeistä”.

”Lausunnossa vain pientä hienosääntöä, mutta nyt jo 7 fediläistä näkee vähintään yhden koronnoston jo ensi vuonna. Fedin mediaaniodotus on kuitenkin edelleen markkinahinnoittelua jäljessä”, Gerich kirjoittaa Twitterissä.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös