Toimituksen blogi

Viisi kätevää kikkaa riskinsietokyvyn lisäämiseksi

Yksittäisistä asioista ei kannata tehdä liian suuria johtopäätöksiä. 

Osakemarkkinoita ohjaa kaksi vastakkaista voimaa, ahneus ja pelko.

Otsikoita velkarahalla raivoisaa riskiä ottavista sijoittajista tietysti löytyy, mutta jos katsotaan ihan numeroita ja suomalaisten osakeomistusten määrää, niin isossa kuvassa pelko vaikuttaa olevan ahneutta suurempi ongelma. 

Pelon saa tietysti rakennettua ihan puhtaalta ”mikään hyvä ei voi jatkua ikuisesti”-pohjalta, mutta yleensä pelkoon on jokin ihan konkreettinen syy. Tällaisia konkreettisia syitä voivat olla vaikkapa huoli osakkeiden korkeista arvostustasoista, valtioiden velkaantumisesta, komponenttipulasta tai orastavasta inflaatiosta. 

Huoleen voi olla aihetta, mutta pelko antaa huolelle siivet. Käsillä on ongelma, mutta pelokkain silmin katsottuna ongelma näyttää isommalta kuin onkaan. Siksi ratkaisuna toimii asioiden asettaminen kontekstiin. 

Alla viiden eri ammattilaisen tähän päivään hyvin istuvia huomioita pelon hillitsemiseksi.

1.     Stanley Druckenmiller ja rautatie nimeltään internet

Stanley Druckenmiller on amerikkalainen miljardööri ja hedge-rahastonhoitaja. Druckenmillerin rahasto saavutti vuosikymmenten ajan 30 prosentin tuottoja, eikä se tehnyt tappioita yhtenäkään vuonna. 

Druckenmiller vertaa vuosituhannen vaihteen teknokuplaa rautateiden rakentamiseen. Vuoden 1999 suurten voittajien kuten Sun Microsystems ja Ciscon kasvu perustui Druckenmillerin mukaan internetin rakentamiseen. Kun internet oli rakennettu, ei kysyntää enää ollut ja liikevaihdon kasvu taittui laskuun. 

Kasvu perustuu nyt SaaS-yhtiöiden rakentamiin pilvipalveluiden, jotka nostavat yritysten tuottavuutta merkittävästi. Koronapandemia on kiihdyttänyt digitalisaation tuomaa muutosta, mutta Druckenmillerin on vaikea nähdä vastaavaa tilannetta missä pilvipalveluita ei yhtäkkiä enää tarvittaisi. 

2.     Antti Saari ja auton ikkunat

Yksi huolta aiheuttanut asia on useankin eri autonvalmistajan kohtaama komponenttipula ja sen vaikutus inflaatioon. Nordean varallisuudenhoidon päästrategi Antti Saari huomauttaa kansainvälisessä sijoitusstrategiassaan, että sekä autonvalmistajien että teknologialaitevalmistajien liikevaihtonäkymät ovat pullonkauloista huolimatta parantuneet viime aikoina. 

Toisin sanoen kasvuympäristö on pullonkauloja tärkeämpi tekijä. Komponenttipula aiheuttaa kyllä hintapainetta, mutta Saari muistuttaa, että autonvalmistajien tarve puolijohteille ”on luokkaa, että ikkuna saadaan avattua sähköisesti”. Kyse ei siis ole mitenkään merkittävästä kustannuksesta auton myyntihintaan verrattuna.

3.     Cathie Wood ja inflaatio

Vuoden varainhoitaja ja Ark Investmentsin toimitusjohtaja Cathie Wood näkee inflaation nousevan lyhyellä aikavälillä, mutta pitää ilmiötä väliaikaisena. 

Woodin mukaan monissa raaka-aineissa nähty hintapiikki johtuu osittain yritysten varautumisesta pandemiarajoitusten helpottamisen tuomaan lisääntyneeseen kysyntään, eli varastojen kasvusta. Pidemmällä aikavälillä varastojen kasvua tulee seuraamaan varastojen purku, mikä saa raaka-aineiden hinnat laskuun. 

4.     George Calhoun ja raaka-aineet eivät synnytä inflaatiota

Puutavaran futuurit ovat nousseet huhtikuun 2020 pohjistaan 400 prosenttia. Teräksen hinta on noussut elokuusta lähtien noin 270 prosentilla ja kuparin hinta on kymmenen vuoden aikaisessa ennätyksessään. Tällaisia numeroita nähdessään ei voi olla ajattelematta, että inflaatio tosiaankin tulee kovalla rytinällä. 

Gerge Calhoun huomauttaa Forbesin artikkelissaan, että raaka-aineiden hinnat eivät synnytä inflaatiota. Teräksen, kuparin, puutavaran ja öljyn hinnat korreloivat voimakkaasti inflaation kanssa vielä 1960-luvulla. Nyt korrelaatio on negatiivinen. 

Otetaan muutama esimerkki. Öljyn hinta tuplaantui vuodesta 2007 vuoteen 2011. Samaan aikaan inflaatio laski 2,7 prosentista 1,6 prosenttiin. Toinen esimerkki tulee autoista. Teräs on auton pääraaka-aine. Siltikin teräksen osuus auton loppuhinnasta ei ole kovinkaan suuri. Teräksen hinta on vaihdellut merkittävästi vuodesta 2010 lähtien, mutta uusien autojen hinta on pysynyt verrattain vakaana. 

5.     Bill Ackman ja pankkien vakavaraisuus

Bill Ackman on tehnyt miljardiomaisuutensa hedge-rahastoilla

Hänen yhtiönsä Pershing Square Capital Management hallinnoi Pershing Square Holdings -rahastoa, joka sijoittaa suuren pääoman vain muutamiin yhtiöihin.

Vuoden 2008 finanssikriisistä opittiin pankkien maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden yhteiskunnallinen merkitys. Ackmanin mukaan pankkien vakavaraisuus on nyt kunnossa. 

Ackmanin listalta löytyy muitakin syitä positiivisuuteen. Koronan tuoma kriisiaika antoi eväät kulukurille, patoutunutta kysyntää on paljon ja kilpailuakin on entistä vähemmän.  

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös