Britanniassa tehdyn kyselyn perusteella voidaan todeta, että jopa 85 prosenttia vastanneista ei halua palata täysin COVID-19 edeltävään aikaan.
Vain 9 prosenttia vastanneista haluaa, että kaikki palaa entiselleen kuten asiat olivat ennen pandemiaa aiheuttamaa arjen muutosta. Ensinnäkin kulutusoptimismi on laskussa, sillä COVID-19 eritys on varmasti vaikuttanut monien tuloihin negatiivisesti.
Lisäksi kuluttajat ovat ostosten kanssa varovaisia, ostetaan vaan tarpeellinen. Ostosten tekeminen on siirtynyt nettikauppoihin. Pandemian jälkeisestä ajasta haaveillaan. Moni haluaa tavata perhettä ja ystäviä, mutta suuret massatapahtumat eivät innosta suurta yleisöä.
Lisäksi kuluttajille on tärkeää turvallisuudentunne, Kaupoissa ja palveluntarjoajilla haluamme nähdä, että hygienia ja siisteys on hoidettu hyvin. Turvallisuuden tunnetta nostetaankin nyt näkyvillä hygieniailmoituksilla ja käsidesiasetelmilla.
Kulutustottumusten muutos
Keskityn seuraavaksi Jyväskylän yliopiston tutkimukseen, kulutus koronan aikaan ja sen jälkeen.
Suomessa naiset olivat miehiä enemmän varovaisia lähes kaikesta haitasta mikä liittyy COVID-19 pandemiaan. Erityisesti nuoret olivat huolissaan koronavirusajoitteiden vaikutuksesta heidän omaan henkiseen hyvinvointiinsa. Myös huoli toimeentulosta ja työurasta korostui nuorten ja myös pienituloisten vastauksissa.
Keskimäärin vastaajat olivat kuitenkin enemmän huolissaan Suomen talouden kuin oman taloutensa kehityksestä siitäkin huolimatta, että yllättävän moni ennakoi jäävänsä työttömäksi tai lomautetuksi lähiaikoina. Nuorten keskuudessa työttömyys oli vielä yleisempää kuin muilla ja moni oli menettänyt luvatun kesätyön.
Taloutensa sopeuttamiseksi erityisesti yrittäjät velkaantuivat muita enemmän, ja työttömistä moni oli lahjoitusten ja ruoka-avun varassa. Toisaalta taas moni keskituloinenkin pystyi sijoittamaan osakkeisiin niiden hintojen ollessa alhaalla.
Ikä ja ammatti sekä huoli Suomesta
Ikä oli myös selvästi yhteydessä taloudellisen huolen kokemiseen.
Nuoret kokivat selvästi enemmän huolta koronaepidemian vaikutuksesta omaan taloudelliseen asemaan kuin muut vastaajat. Alle 25-vuotiaista 39 prosenttia oli erittäin tai melko huolissaan toimeentulostaan ja 26-35 –vuotiaistakin noin kolmannes.
Vähiten huolissaan koronan vaikutuksesta toimeentuloonsa olivat vanhimmat ihmiset, joista melko tai erittäin huolissaan oli vain 17 prosenttia. Sen sijaan 46-55-vuotiaista vastaajista huolta toimeentulosta koki noin 30 prosenttia.
Toimeentulohuoli kuitenkin vaihteli kaikissa ikäryhmissä. Noin puolet vastaajista kaikissa ikäryhmissä ei ollut juurikaan huolissaan koronan vaikutuksesta omaan talouteensa.
Myös ammattiasema oli yhteydessä huoleen koronan vaikutuksesta omaan talouteen. Selvästi muita suurempi huoli oli yrittäjillä ja opiskelijoilla. Yrittäjistä liki puolet oli erittäin tai melko huolissaan koronan vaikutuksesta toimeentuloonsa ja opiskelijoistakin liki 40 prosenttia. Yrittäjien huoleen vaikuttavat mitä ilmeisimmin aukiolo- ja liikkumisrajoitukset.
Opiskelija taas lienevät huolissaan tulevaisuuden työ- ja urakehityksestään. Vähiten huolta kokivat eläkeläiset sekä toimihenkilöt ja johtavassa asemassa olevat. Edellisiin työmarkkinoiden kriisit eivät juuri vaikuta ja jälkimmäisillä on pienin työttömyysriski.
Ammattiasema oli yhteydessä myös huoleen koronaepidemian vaikutuksesta Suomen talouteen. Suomen taloudesta kantoivat eniten huolta ylemmät toimihenkilöt ja johtavassa asemassa olevat sekä yrittäjät ja eläkeläiset, joilla oli selvästi korkeampi koulutustausta kuin muilla vastaajilla. Näistä liki 80 prosenttia oli erittäin tai melko huolissaan koronaepidemian vaikutuksesta Suomen talouteen.
