Öljyn kysyntä on koronaelpymisen vuoksi nousussa. Sijoitusammattilainen ei kuitenkaan usko öljyn hinnan nousu-uran pitkään jatkumiseen.
Jännitteet tärkeimpien OPEC-järjestön öljyntuottajamaiden, Saudi-Arabian ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien välillä kasvavat.
OPEC+-maat päättivät keskeyttää vaikeat neuvottelut tuotantotavoitteistaan. Neuvotteluja oli tarkoitus jatkaa maanantaina, mutta ne päätettiin siirtää myöhemmäksi. Se sai raakaöljyn hinnan kipuamaan korkeimmalle tasolle kolmeen vuoteen. Brent-öljylaadun hinta hätyyttelee jo 75 dollarin rajapyykkiä.
Vaikeiden neuvotteluiden taustalla on erityisesti Venäjän, Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien näkemyserot öljyn tuotannon rajoittamisesta. Arabiemiiritkunnat eivät ole hyväksyneet ehdotettua tuotantorajoituksen pidennystä vuoden 2022 loppuun asti.
Öljyn hinta ei todennäköisesti jatka jyrkällä nousu-uralla kovin pitkään. Näin uskoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich blogissaan.
Liian kova öljyn hinnannousu ei ole OPEC:in etujen mukaista.
”Viime päivinä hintoja ovat puskeneet ylöspäin öljyntuottajamaiden OPEC+ -ryhmän kyvyttömyys sopia tuotannonlisäyksistä. Öljyntuottajamaidenkaan intresseissä ei kuitenkaan ole hintojen rajaton nousu, sillä korkeammat öljyn hinnat vauhdittaisivat vaihtoehtoisten energiamuotojen kehittämistä ja nopeuttaisivat siten öljyn kysynnän laskua tulevaisuudessa”, Gerich toteaa.
Pääanalyytikon mukaan onkin epätodennäköistä, että OPEC+ -maat pitäisivät kiinni aiemmin sovituista tiukoista tuotantomääristä hintojen kivutessa. Hänen mukaansa on huomattavasti todennäköisempää, että OPEC+ -maat joko pääsevät sopuun tuotantomäärien lisäämisestä tai sitten koko tuotantosopimus kaatuu, ja yksittäiset maat alkavat lipsua aiemmin sovituista tuotantokiintiöistä.
”Korkeampi hinta houkuttelee myös yhdysvaltalaistuottajia lisäämään tuotantoaan. USA:n öljynporauslaitosten määrä onkin jo lähes tuplaantunut viime vuoden pohjistaan hintojen noustessa”, Gerich muistuttaa.
Myöskään rahoitusmarkkinoillakaan ei uskota hintojen nousun jatkuvan pitkään.
”Markkinoilla hinnoitellaan Brent-öljyn hinnan laskevan nykyisestä n. 75 dollarin barrelihinnasta alle 60 dollariin vuoteen 2025 mennessä.”
Korkeammat öljyn hinnat eivät myöskään romuta lupaavasti alkanutta talouden toipumista.
”Vaikka korkeampi öljyn hinta jarruttaa euroalueen kasvua, nyt nähty hintojen nousu painaa talouskasvujarrua vain kevyesti. Suuremmat riskit talouskasvulle löytyvät edelleen muualta, kuten koronavirustartuntojen uudesta aallosta tai rahoitusmarkkinoiden isommasta korjausliikkeestä”, Gerich toteaa.
Pääanalyytikon mukaan sekä euroalueen että ennen kaikkea USA:n talouksien herkkyys öljyn hinnanvaihteluille on viime vuosikymmenten aikana pienentynyt.
Öljyn hinnannousu on nostanut jo esiin huolia siitä, että kalliimpi öljy romuttaa lupaavasti alkaneen talouden toipumisen. Talouden riippuvuus öljystä on kuitenkin laskenut dramaattisesti viime vuosikymmeninä. https://t.co/3w2veVwzUZ pic.twitter.com/oqcLIk2Q1q
— Jan von Gerich (@JanVonGerich) July 7, 2021
