Pari vuosikymmentä metsäteollisuutta seurannut OP:n seniorianalyytikko Henri Parkkinen luottaa metsäteollisuuden kykyyn uusiutua muuttuneessa markkinatilanteessa.
”Vaikka paperin kysyntä laskee edelleen ja johtaa Euroopassa parin paperikoneen sulkemiseen lähivuosina, uskon uuden liiketoiminnan löytämiseen metsäteollisuudessa”, Parkkinen kertoo OP:n tiedotteessa.
Parkkinen on hyvin toiveikas metsäteollisuuden tulevaisuuden suhteen, koska puukuidusta on moneksi. Hänen mukaansa globaalit megatrendit tukevat uusiutuvien puupohjaisten tuotteiden kehitystyötä ja markkinanäkymiä.
”Metsäteollisuudella on osaamista, tahtoa ja vakavaraisuuden tuomaa kykyä investoida omasta taseesta uuteen liiketoimintaan. Puupohjaisia raaka-aineita voidaan käyttää tulevaisuudessa moniin uusiin kohteisiin eri teollisuuden aloilla”, Parkkinen tuumaa.
Parkkisen mukaan metsäyhtiöiden viime vuosikymmenen aikana tekemät ratkaisut ja investoinnit ovat hyviä referenssejä siitä, miten hyvin toimiala on sopeutunut.
Uusissa tuotteissa korostuu Parkkisen mukaan niiden kuluttajaläheisyys.
”Vaikka tietyissä tuotteissa kannattaa olla lähellä kuluttajamarkkinaa, ei Suomi kuitenkaan ole hirveän kaukana Manner-Euroopan isosta kuluttajamarkkinasta. Jos kaikki muut tuotannon edellytykset täyttyvät, Suomestakin voidaan tuottaa kuluttajamarkkinoille ison mittakaavan volyymituotteita.”
Esimerkkinä seniorianalyytikko mainitsee UPM:n. Metsäyhtiö on luopunut huomattavasta osasta paperin tuotantokapasiteettiaan ja tehnyt paljon investointeja biopolttoaineisiin ja biokemikaaleihin.
UPM:n sellun ja kartongin markkinanäkymät ovat tämänhetkisten arvioiden mukaan hyvät. Parkkisen mukaan ympäristötietoisuuden lisääntyminen tukee fossiilisiin raaka-aineisiin perustuviin tuotteiden korvaamista uusiutuvilla ja kierrätettävillä materiaaleilla.
Poliittiset päätökset keskiössä
Parkkinen uskoo metsäteollisuuden kykenevän uusiutumaan ja vastaamaan megatrendien luomaan uuteen kysyntään.
”Uusien alueiden valtaaminen on vienyt ja sitonut jo nyt paljon pääomia. Kun kuluttajien tahtotila pienentää ympäristön rasitusta kasvaa, se tukee halukkuutta maksaa uusiutuvista tuotteista.”
Regulaatiolla voidaan asettaa tuotteille kierrätysvelvoitteita ja se luo kysyntää, Parkkinen uskoo. Esimerkkinä hän maintsee Nesteen uusiutuvien polttoaineiden tuotannon, mikä on ollut menestystarina. Neste on ollut tienraivaaja siinä liiketoiminnassa, ja tätä markkinakehitystä on osaltaan vauhdittanut poliittisesti asetettu sekoitusvelvoite.
Lähes kaikkien toimialojen yritykset nostavat Parkkisen mukaan omia vastuullisuuden velvoitteitaan.
”Esimerkiksi elintarvikealan yritykset haluavat vähentää roskaamista luopumalla muovin ja kertakäyttöastioiden käytöstä. Vastuullisuuden nimissä siirrytään uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien käyttöön.”
Sama kehitys nähdään analyytikon mukaan rakentamisessa, missä teollisen puurakentamisen suosio on kasvussa.
”Esivalmistetut puurakentamisen elementit uudistavat rakentamisen vanhoja toimintamalleja ja tuovat nopeutta ja tehokkuutta rakentamiseen. Puurakentamisen hiilen sidonta vahvistaa vielä sen suhteellista ympäristövaikuttavuutta perinteiseen rakentamiseen verrattuna.”
Viekö EU:n uusi metsästrategia Suomen ulkokehälle?
EU-Komission on määrä julkaista lopullinen versio uudesta metsästrategiasta heinäkuun 20. päivä ja ensimmäinen versio siitä vuodettiin julkisuuteen kesäkuun puolessa välissä, kertoo Yle.
Suomeen metsäteollisuuden kannalta strategia on hyvin merkityksellinen, sillä siinä halutaan merkittävää muutosta puunkäyttöön.
Tavoitteena on siirtää puunkäyttö lyhytikäisistä pitkäikäisin. Pitkäikäisiä tuotteita ovat esimerkiksi rakennukset ja huonekalut, lyhytikäisiä puolestaan sellu-, paperi ja kartonkituotteet sekä puun energiakäyttö. Juuri lyhytikäiset tuotteet ovat tähän asti olleet Suomen metsäteollisuuden tärkeimpiä vientituotteita.
SDP:n kansanedustaja, eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen Raimo Piirainen on huolissaan Suomen kansallisten etujen huomioimisesta vielä heinäkuussa päätettävästä esityksestä EU:n metsästrategiaksi.
”Suomalaiset metsäalan työntekijät, metsänomistajat ja metsäteollisuuden toimijat sekä biotalouden kehittäjät nukkuvat yönsä huonosti. Eikä syynä ole läkähdyttävät helteet, jotka lämmittävät jo varjoisimmankin hirsimökin pohjoisnurkat. Syynä on Suomen epävireinen ja eritahtinen viesti Euroopan komissiolle, jonka valmistelema esitys EU:n metsästrategiaksi on vuodatettu tarkoitushakuisesti julkisuuteen. Se on pelästyttänyt suomalaiset laajalla rintamalla – vastuulliset toimijat yli puoluerajojen”, sanoo kainuulainen Piirainen.
Piirainen kertoo, että vielä vuosi sitten vielä vannottiin bio- ja kiertotalouden nimiin, jolla noustaan koronakurimuksesta ylös. Viime viikkoina ovat kuitenkin pelonsekaiset tunnelmat levinneet kulovalkean tavoin läpi Suomen vehmaiden salomaiden.
”Muun muassa MTK lausui jo enteellisesti ja vaati metsästrategian valmistelun aloittamista uudelleen, koska metsästrategiaesitys ulottaa nyt EU:n toimivaltaa jo politiikka-alueelle, mikä ei EU:lle kuulu. Kyllä, kuulit aivan oikein. Voi olla, että metsien hiilinielujen, metsien hyödyntämisen ja Keski-Euroopassa viime vuosisatojen aikana loppuun hakatut metsät nostattavat yhteensovittamattomuudessaan yhteiseksi metsästrategiaksi myrskyn, joka saa vielä kestävään biotalouteen vannoneen sekä edistyksen airuena EU:ssa toimineen Suomen hyppäämään EU:n ulkokehälle ja miettimään ”Forestxitin” eli EU:sta irrottautumisen tietä, ennustaa Piirainen sovittamattomien vaikeuksien lopputulemaa”, Piirainen varoittelee.
Kansanedustajan mukaan asiaa ei helpota Suomen viestien eritahtisuus, jota selvästi on viety maasta maamme rajojen ulkopuolelle toiveena koko Suomen kattava ”metsämoratorio”, jossa Suomi nähdään muulle Euroopalle päästöt anteeksiantavana yleiseurooppalaisena nielutasavaltana. Ei korkeanteknologian, fossiilittomien biotuotteiden kärkimaana.
”Viestittely ei ole ollut järkevää, eikä kestävää. Taustalla lienee voimakkaan ideologis-aatteellinen metsien pelastamisen pioneerihenkisyys, jopa lapsenmielinen kapinallisuus, epäilee Piirainen toiminnan motiiveja.”
Piirainen muistuttaa, että uusiutuvien puutuotteiden kysyntä maailmalla kasvaa, puu on hyvä hiilivarasto.
”Jos metsäalan annetaan näivettyä Suomesta poliittisesti umpimielisillä päätöksillä, siirtyy tuotantoa sellaisiin maihin, joissa ympäristöasioita ei huomioida yhtä hyvin kuin meillä. Suomi on kuitenkin kestävän metsätalouden mallimaa, mitattuna millä mittarilla tahansa. Tällä pelikentällä on nyt aika laittaa numerot muistiin”, muistuttaa Piirainen.
Tässä hieman lisää taustaa asiaan:
Maa- ja metsätaloustuottajien edunvalvoja MTK pitää metsästrategian luonnosta lähes pahimpana mahdollisena vaihtoehtona Suomelle.
MTK:n EU-asioiden koordinoinnista vastaava Hanna Leiponen-Syyrakki kertoo Ylelle, että komissio haluaa ottaa metsäpolitiikan omiin käsiinsä.
Suomalaismetsistä on hakattu useina vuosina eniten kuitupuuta, joka päätyy paperi- ja selluteollisuuden tarpeisiin eli siis EU-komission nyt määrittelemiin ”lyhytikäisiksi lukeutuviin” puutuotteisiin.
https://yle.fi/uutiset/3-11991896