Makrotalous

Työllisyys paranee, mutta pitkäaikaistyöttömyys huolettaa ekonomistia

Keskuskauppakamarin pääekonomisti toivoo syksyn budjettiriiheltä työmarkkinoiden rakenneuudistuksia.

Työllisyystilanne kohenee Suomessa nyt nopeasti. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuoden 2021 kesäkuussa 121 000 enemmän kuin vuosi sitten. 15–64-vuotiaiden työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli kesäkuussa 75,8 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 72,8 prosenttia.

Työttömyysaste eli työttömien osuus työvoimasta, oli kesäkuussa 7,6 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 7,7 prosenttia.

Syyt työllisyyden parantumiseen löytyvät koronatilanteen helpottamisesta ja vuodenajasta.

”Työllisyys on kehittynyt parempaan suuntaan kesäkuussa. Taustalla vaikuttaa sekä koronarajoitusten helpottuminen, että normaali työllisyyden kausivaihtelu. Työllisyys on tyypillisesti ollut korkeimmillaan aina kesäkuussa”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.

Kotamäen mukaan kuitenkin tuoreimmat työllisyysluvut ovat poikkeuksellisen hyviä, kun ne koronasta huolimatta ovat vuosia vuotta 2018 ja 2019 korkeampia.

Kotamäki on kuitenkin huolissaan pahentuneesta koronatilanteesta.

”Heinäkuun aikana tartuntatapaukset ovat taas lisääntyneet merkittävästi, joten nähtäväksi jää, jatkuuko myönteinen työllisyyskehityksen trendi vielä alkusyksystä. Tähän vaikuttaa suuresti se, miten hyvin tilanne saadaan haltuun ja rokotuskattavuus nousuun”, Kotamäki sanoo.

Keskuskauppakamarin työllisyystavoitelaskurin mukaan työttömien määrä on noussut vähän verrattuna viime vuoteen. Työttömien määrä on kuitenkin merkittävästi suurempi, jos verrataan vuoden 2019 samaan ajankohtaan.

Kotamäen mukaan työn tarjonta on kasvanut, kun sekä työllisten että työttömien määrä on noussut ja näin ollen myös työttömyysaste on laskenut.

Erityisen huolissaan Kotamäki on pitkäaikaistyöttömien suuresta määrästä.

”Pitkäaikaistyöttömien määrä jatkaa kasvamistaan, mikä on erityisen huolestuttavaa. Tyypillisesti mitä pidempään on työttömänä, sitä vaikeampaa työllistymisestä tulee. Pitkittyneessä työttömyydessä riski ammattitaidon rapistumiselle kasvaa.”

Tilastokeskuksen mukana kesäkuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 112 400, mikä on 37 300 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömistä oli miehiä 66 300 ja naisia 46 100.

Pitkäaikaistyöttömien miesten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta peräti 50 prosenttia ja naistenkin määrä lisääntyi 49 prosenttia. Yli kaksi vuotta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömistä oli 43 900, mikä on 12 300 enemmän kuin vuosi sitten.

Ekonomistin mielestä olisi äärimmäisen tärkeää saada työmarkkinat nyt vetämään ja pitkäaikaistyöttömyys laskuun.

”Valitettavasti Suomen järjestelmä on rakenteeltaan sellainen, että työttömyysjaksot venähtävät vähän turhan helposti yli vuoden mittaisiksi”, toteaa Kotamäki.

Kotamäki toivoo, että syksyn budjettiriihestä tultaisiin kuulemaan merkittävistä työllisyystoimista. Tämä tarkoittaa käytännössä työmarkkinoiden rakenneuudistuksia.

”Erityisesti paikallisen sopimisen mahdollistaminen, osaamisperusteisen maahanmuuton lisääminen sekä korjaukset ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan parantaisivat työllisyyttä useilla kymmenillä tuhansilla. Mitä pidempään työllisyystoimien toteuttamisessa kestää, sitä vaikeampaa siitä tulee”, sanoo Kotamäki.

Keskuskauppakamari on aikaisemmin julkaissut listan toimia, joilla 100 000 lisätyöllistä voidaan saavuttaa.

Keinoina Keskuskauppakamari esittää esimerkiksi paikallisen sopimisen kokeilua, ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta ja keston lyhentämistä 300 päivään, ansiotuloverotuksen alentamista kahdella prosenttiyksiköllä, eläkejärjestelmän uudistamista sekä opintotuen tulorajojen nostamista.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös