Asunnot ja kiinteistöt

PTT: Asumismenot vievät jopa kolmanneksen kotitalouksien tuloista

Asumismenot kahmaisevat jopa kolmanneksen kotitalouden tuloista lähivuosina, selviää Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon Taloustutkimuksella teettämästä selvityksestä.

PTT:n laatiman selvityksen mukaan vuosina 2021 – 2023 asumismenot kasvavat asuntovelallisilla sekä vapaarahoitteisessa vuokra-asunnoissa asuvilla noin kaksi prosenttia. Suurimman osuuden tuloista – ehkä hieman yllättäen – asuminen vie keskituloisilta perheettömiltä kerrostaloasujilta.

Laskelmat kuvaavat, kuinka paljon kotitalouksilla kuluu rahaa asumiseen kokonaisuudessaan lainanlyhennykset mukaan lukien. Omakotitalossa ei ole huomioitu pihatöistä aiheutuvia kustannuksia eikä myöskään kaikkia korjausrakentamisen kustannuksia.

Selvityksen mukaan korona-aikana asumismenojen suhde käytettävissä oleviin tuloihin on pysynyt toistaiseksi paikoillaan.

Asuntomarkkinoilla koko kasvattanut merkitystään sijainnin kustannuksella, sillä koronan myötä lisääntynyt etätyöskentely on kasvattanut asunnon koon merkitystä valintakriteerinä sijainnin kustannuksella.

”Sijainti on asuntomarkkinoilla edelleen tärkeä tekijä, mutta sen painoarvo on laskenut. Tulevina vuosina onkin mielenkiintoista nähdä, jatkuvatko korona-ajan trendit myös pandemian jälkeen”, sanoo PTT:n asuntomarkkinoihin erikoistunut ekonomisti Peetu Keskinen.

Myös keskeisillä sijainneilla olevien asuntojen kysyntä on selvityksen mukaan ollut edelleen korkeaa. Erityisen vahvaa asunnonostajien kiinnostus on ollut omakoti- ja rivitaloissa, joiden asuntokaupassa on aikaisempiin vuosiin verrattuna nähty poikkeuksellisen suuria kasvulukuja.

”Jo vuosia on tiedetty, että suurin osa suomalaisista haluaa asua omakotitalossa. Nyt unelmia on selkeästi lähdetty toteuttamaan entistä enemmän”, sanoo Omakotiliiton toiminnanjohtaja Janne Tähtikunnas.

Tähtikunnaksen mukaan omakotitalounelmien toteuttamista rajoittaa kuitenkin tonttien saatavuus.

”Sen vuoksi olisi tärkeää, että kunnat huolehtisivat riittävästä tonttitarjonnasta”, Tähtikunnas toteaa.

Selvityksessä päädytään siihen johtopäätökseen, että kasvukeskukset tulevat olemaan vahvoilla koronapandemian jälkeisessä ajassa. Ne pystyvät tarjoamaan työ- ja opiskelumahdollisuuksia sekä palveluita, joita ihmiset arvostavat.

Koronapandemian jälkeinen aika voi laittaa liikkeelle muutosvoimia, jotka vaikuttavat asuntomarkkinoihin pidemmällä aikavälillä, selvityksessä todetaan. Esimerkiksi kehyskuntien rooli saattaa tulla kasvamaan.

Lue myös tämä: Asuntoammattilainen: Merkittäviä muutoksia asuntomarkkinoiden rakenteessa

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös