Mikään ei näytä pysäyttävän jenkkiosakkeiden historiallisen pitkää voittokulkua. Vuoden 2020 maaliskuusta alkanut elpyminen koronakuopasta on ollut nopeaa ja esimerkiksi S&P 500 on takonut uusia ennätyksiä päivästä ja viikosta toiseen.
Vaikka kovan kurssinousun rinnalla myös yhtiöiden tuloskunto on parantunut, ovat osakkeet kallistuneet roimasti. Viimeisen 12 kuukauden toteutuneilla tuloksilla laskettu P/E-kerroin on Yhdysvaltojen S&P 500 -indeksillä nyt 35x. Se on historiallisesti hyvin korkea lukema, sillä pitkän aikavälin keskiarvo on vain 15,9x.
Myös taseperusteinen arvostustaso on noussut. P/B-kerroin S&P 500 -indeksin osakemarkkinalla on nyt lähes 4,8x, kun pitkän aikavälin keskiarvo on alle 2,9x.
Myös kolmas arvostusindikaattori on noussut ällistyttävän korkealle.
Vuonna 2001 maailmankuulu sijoittaja Warren Buffett kertoi, että kaikkien amerikkalaisten pörssiyhtiöiden yhteenlaskettu markkina-arvo suhteessa maan bruttokansantuotteeseen on todennäköisesti yksittäisistä arvostusmittareista paras.
”Jos mittarin suhdeluku on poikkeuksellisen korkea – eli markkinat arvostetaan reilusti yli tuotteiden ja hyödykkeiden arvon – on aika olla varovainen osakkeiden kanssa”, Buffett totesi vuonna 2001.
Buffett-indikaattori ei ole koskaan ollut korkeammalla
Tämän ”Buffett-indikaattorin” ajatuksen on, että yritysten tuloskasvun ja siten myös markkina-arvojen tulisi seurata jollakin tasolla maan kokonaistalouden tuotantoa. Suhdeluvussa Wilshire 5000 -kokonaismarkkinaindeksi tai yksinkertaisemmin Wilshire 5000 on markkina-arvolla painotettu indeksi kaikkien Yhdysvalloissa aktiivisesti kaupankäynnin kohteena olevien amerikkalaisten osakkeiden markkina-arvosta. Tämä indeksi suhteutetaan Buffett-indikaattorissa maan bruttokansantuotteeseen ja luku ilmoitetaan prosentteina.
Nyt tämä Buffett-indikaattori on noussut peräti 205 prosenttiin.
Wilshire 5000 -osakeindeksi nousi keskiviikkona lähes 47 biljoonaan dollariin samalla kun S&P 500 -indeksi nousi uuteen ennätykseen. USA:n toisen vuosineljänneksen bruttokansantuote oli 22,7 biljoonaa dollaria. Näistä saatu suhdeluku, 205 prosenttia, on reippaasti yli viime vuoden toisen vuosineljänneksen 187 prosentin, jolloin koronapandemia iski rajusti USA:n bruttokansantuotteeseen.
Alla olevassa kuvassa Buffett-indikaattori on esitetty suhdelukuna, mutta ei prosentteina. Lisäksi siinä sekä osakkeiden markkina-arvo että bruttokansantuote on indeksoitu niin, että perusvuotena on vuosi 2007.
Buffett-indikaattorin raju nousu on aiemmin ollut merkittävä varoitussignaali osakemarkkinoille. Indikaattori kävi poikkeuksellisen korkealla sekä vuosituhannen vaihteen internetkuplan aikana että myös ennen finanssikriisin puhkeamista.
Market Insider -sivusto muistuttaa kuitenkin, että Buffett-indikaattorissakin on puutteensa. Mittarin bruttokansantuote ei ota huomioon yritysten arvonlisäyksiä Yhdysvaltojen ulkopuolella, vaikka amerikkalaisyhtiöiden markkina-arvoihin ne tietysti vaikuttavat.
Keskuspankki ylläpitää korkeaa arvostustasoa
Buffett-indikaattorin korkeaan arvoon löytyy useita syitä. Koronan jälkeisen hyvän jenkkiyhtiöiden tuloskehityksen lisäksi rahapolitiikka on pysynyt USA:ssa hyvin elvyttävänä ja myös liittovaltio on käynnistänyt massiivisia elvytyshankkeita.
Alhaiset korot, likviditeetti, talouden elpyminen ja sijoittajien riskinottohalukkuus pitävät yllä osakkeiden korkeaa arvostusta. Tuottojen saaminen vaatii kuitenkin koko ajan suurempaa riskinottoa, arvioi Jari Järvinen. Hän on LähiTapiolan salkunhoitaja ja pääekonomisti, jonka johtamat rahastot ovat saaneet lukuisia Lipperin ja Morningstarin rahastopalkintoja.
Optimistejakin kuitenkin yhä löytyy.
Wall Streetilla yli 25 vuotta työskennelleen ja Tallbacken Capitalin vuonna 2019 perustaneen Michael Purvesin näkemys on, että amerikkalaisosakkeissa on yli 7 prosentin nousuvara vuonna 2021. Purvesin tavoitepisteluku S&P 500 -indeksille on 4800 vuoden loppuun mennessä.
Purves nostaa ensimmäisenä perusteluna kurssinousun puolesta ennennäkemättömän finanssipoliittisen ja rahapoliittisen elvytyksen, mikä todennäköisesti tukee osakekursseja myös vuoden toisella puoliskolla.
Toinen perustelu liittyy suuriin teknologiayhtiöihin, joiden osuus S&P 500 -indeksissä on kasvanut suurimmaksi sitten 2000-luvun ensimmäisten vuosien.
Suurimmat teknojätit kuten Amazon, Google ja Microsoft ovat nykyään rahasampoja, joiden Purves arvioi tekevän huimia tuloksia, vaikka taloussuhdanne hieman heikkenisi. Suurten teknoyhtiöiden vahvat fundamentit antavat siis selkänojaa koko indeksin kehitykselle.
