Suomen vahva noususuhdanne näkyy myös työmarkkinoilla. Tilastokeskuksen mukaan avoimia työpaikkoja vuoden 2021 toisella vuosineljänneksellä oli selvästi enemmän kuin vuosi sitten. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilastosta ja kuvaavat kesäkuun ensimmäisen päivän tilannetta.
Avoimia työpaikkoja oli huhti-kesäkuussa 51 100, kun vuotta aiemmin määrä oli 35 400. Avoimien työpaikkojen määrä palautui kahden vuoden takaiselle koronapandemiaa edeltävälle tasolle.
Avoimien työpaikkojen täyttäminen on kuitenkin entistä vaikeampaa.
Avoimista työpaikoista 58 prosenttia oli työnantajan oman arvion mukaan vaikeasti täytettäviä, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 44 prosenttia. Vaikeasti täytettäviksi koettuja työpaikkoja oli paljon esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluiden, rakentamisen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan alojen toimipaikoissa.
Vaikka avoimia työpaikkoja on entistä enemmän, on silti työttömien määrä kasvanut kesäkuussa 7 000 työttömällä vuoden takaisesta, ollen merkittävästi koronaa edeltävää tasoa korkeammalla.
Työttömät eivät siis löydä työtä avoimista työpaikoista. Kyse on toisin sanoen niin sanotusta kohtaanto-ongelmasta.
Kohtaanto-ongelmalla tarkoitetaan taloustieessä tilannetta, jossa työnantajien ja työntekijöiden tarpeet eivät kohtaa. Yleensä kohtaanto-ongelmssa työvoiman osaamisen ja tarjolla olevien osaamista edellyttävien työtehtävien välillä on kuilu. Kohtaanto-ongelma voi olla myös alueellinen. Avoimet työpaikat ovat eri paikkakunnilla kuin työttömät.
Kohtaanto-ongelmaan kiinnittää huomiota Keskuskauppakamarin asiantuntija.
”Suomen työmarkkinoilla vallitsee merkittävä kohtaanto-ongelma. Tämä tarkoittaa sitä, että työnhakijat ja työpaikat ovat monesti eri paikkakunnilla ja eri toimialoilla. Työtön sahuri Itä-Suomessa ei auta ravintola-alan työvoimapulaan Helsingissä – ja toistepäin”, selventää Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Mikko Valtonen.
Valtosen mukaan työn perässä toiselle paikkakunnalle muuttamista tulisi helpottaa.
”Työn perässä muuttaminen voi maksaa jopa kymmeniä tuhansia euroja muuttokustannusten ja esimerkiksi varainsiirtoveron muodossa. Lisäksi päivähoito- ja koulupaikkojen järjestäminen on oma haasteensa. Muuttamisen kynnystä on madallettava”, Valtonen sanoo.
Keskuskauppakamari on aikaisemmin esittänyt muun muassa liikkuvuusavustuksen laajentamista siten, että se tukisi erityisesti työn perässä muuttamista nykyistä paremmin.
”Työn perässä muuttamisen helpottamisen lisäksi tulisi panostaa koulutukseen erityisesti yritysten tarpeet huomioiden. Korkeakoulujen muunto- ja täydennyskoulutukset sekä TE-toimistojen ja yritysten yhteiset RekryKoulutukset tarvitsevat riittävät resurssit. Lisäksi tarvitsemme lyhyitä työvoimakoulutuksia aloille, joilla varsinainen tutkinto ei ole välttämätön”, sanoo Valtonen.
Tilastokeskuksen mukaan avoimien osa-aikaisten työpaikkojen määrä on kasvanut huomattavasti. Tähän Keskuskauppakamari tarttuisi korottamalla opintotuen tulorajoja, joka helpottaisi opiskelijoiden osa-aikaista työskentelyä opintojen ohella.
Keskuskauppakamari julkaisi viime viikolla kymmenen kohdan listan konkreettisista toimista osaavan työvoiman turvaamiseksi.
