Valtiovarainministeri Anneli Saarikko (kesk.) esitteli torstainan vuoden 2022 budjettiehdotuksen. Hän kertoo, että valtivarainministeriön ehdotuksessa kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Korotus on kaksivuotinen.
Korotus koskee esimerkiksi sellaisten palveluiden ostamista kuten siivous, pihatyöt, lasten hoito tai ikäihmisten palvelut. Myös öljylämmityksen korvaamisen osalta kotitalousvähennystä korotetaan vastaavasti vuosille 2022-2027.
Kotitalousvähennyksen nosto koskee hyvin laajasti erilaisia palveluja, mutta siitä on rajattu pois remonttityöt. Niiden vähennys on jatkossakin korkeintaan 2 250 euroa vuodessa.
Kotitalousvähennyksen korotuksen kaksivuotisessa kokeilussa on määrä kartoittaa sen työllisyysvaikutuksia. Hallituksen tavoitteena on kirittää palvelualojen työllisyyttä. Korotuksesta hallitus sopi periaatetasolla jo viime kevään puoliväliriihessä.
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kehuu valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen sisältyvää kotitalousvähennyksen korottamista kahdeksi vuodeksi kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön osalta. Myös lämmitystapamuutoksia edistetään lähivuosina korotetulla kotitalousvähennyksellä.
Kotitalousvähennyksen korotus on merkittävä. Esimerkiksi tuhannen euron työstä vähennys nousee 200 eurolla eli 300 eurosta 500 euroon kokeilun aikana.
”Kotitalousvähennyksen kohentaminen on myönteinen linjaus, jolla torjutaan harmaata taloutta ja edistetään työllisyyttä kehittyvällä kotitalouspalvelujen toimialalla. Samalla puretaan myös julkisen puolen hoivapaineita, kun kansalaisia kannustetaan itse hankkimaan kotiin palveluita”, Lehtinen kiittää.
Lehtinen muistuttaa kuitenkin, että kotitalousvähennystä leikattiin heti tämän vaalikauden alussa. Nyt ollaan hänen mukaansa viimein ottamassa pitkään odottamamme korjaava askel kotitalousvähennyksen parantamisen suuntaan.
Veronmaksajien mukana pieni myönteinen veromuutos on myös työsuhdeautojen verotuksen korjailu huojentamalla hybridiautojen ja vähäpäästöisten autojen verotusarvoa luontoisetujen arvostamisperusteissa.
”Tätä verohuojennuksen laajentamista täyssähköautoista myös hybridiautoihin olemme vaatineet, joten tämäkin korjaus on tervetullut”, Lehtinen kertoo.
Budjettiehdotuksen verolinjaukset jättävät Veronmaksajien mielestä osittain myös toivomisen varaa. Ministeriö lykkää koko hallituksen budjettiriiheen päätökset uusista noin 100-150 miljoonan euron kiristyksistä, vaikka talouden terveen ja pitkäjänteiseen kasvun perustaksi verotusta pitäisi päinvastoin asteittain keventää.
Menojen osalta Lehtinen pitää ministeriön budjettilinjaa tarpeettoman löysänä. Näillä näkymin vaalikauden loppuun asti jatkuva menokehysten reilu ylittäminen on kummallista tilanteessa, jossa koronakuoppa alkaa olla jo täytetty ja talouden arvioidaan olevan lähivuodet vahvassa vedossa.
Kotitalousvähennys on käytössä sekä Suomessa että Ruotsissa. Vähennyksen avulla ihmiset voivat vähentää osan kotitalouspalvelujen työvoimakustannuksista tuloveroistaan. Vähennykseen oikeuttavia palveluita ovat esimerkiksi remontointipalvelut, siivous- ja hoivapalvelut.
Tärkeä ero Suomen ja Ruotsin nykyjärjestelmien välillä on se, että Ruotsissa vähennys tehdään suoraan ostohetkellä myyjän toimesta, kun taas Suomessa ihmiset raportoivat itse kotitalousvähennystyön määrän tuloveroilmoituksellaan.
